Alajärven Ankkurit (pesäpallo)
Alajärven Ankkurit | |
---|---|
![]() |
|
Koko nimi | Alajärven Ankkurit |
Perustettu |
26. marraskuuta 1944 Alajärven kunnantoimisto[1] |
Kaupunki | Alajärvi |
Kenttä | Kitron pesäpallostadion |
– kapasiteetti | 4000 |
Miesten sarjataso | Superpesis |
Värit |
keltainen, sininen |
Puheenjohtaja |
Tapio Kantokoski - Alajärven Ankkuritpesis ry Turo Kalliomaa - Alajärven Ankkurit ry |
Miesten pelinjohtaja | Eemil Peltomäki |
Omistaja | Alajärven Ankkuritpesis ry |
Yhteistyöseurat | Koskenkorvan Urheilijat |
Miesten SM-mitalit | |
Kultaa | 2 (1988, 1989) |
Hopeaa | 2 (1980, 1987) |
Pronssia | 3 (1984, 1985, 1992) |
Alajärven Ankkureiden jaostot ja joukkueet | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||
Alajärven Ankkurit (AA) on alajärveläisen samannimisen urheiluseuran miesten pesäpallojoukkue, jonka edustusjoukkue pelaa Superpesistä.
Alajärven Ankkurit pelaa kotiottelunsa Kitron Stadionilla. Kuuluisia Alajärven Ankkureissa pelanneita ovat mm. Pekka Peltomäki, Vesa Vainio, Matti Iivarinen, Vesa Liikala, Veijo Turpela, Tommi Murto, Kari Myllyniemi, Taavi Kivipelto, Tuomo Tallbacka, Pekka Harju ja Risto Ojanperä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuran perustaminen ja toiminnan alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alajärven Ankkurit perustettiin vuonna 1944. Seuran tunnetuinta lajia, pesäpalloa, paikkakunnalla on pelattu jo tuota aikaisemmin, jo 1920-luvulta asti. Laji nousikin heti perustetun seuran menestyksekkäimmäksi lajiksi. Lajille tyypilliseen tapaan, innostus oli luonnollista seurausta sotavuosien voimakkaasta harrastuneisuudesta.
Pesäpallotoiminnan nousu alasarjoista SM-mitaleille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ankkurit sijoittui alkuvuosinaan jo mestaruussarjakarsintoihin saakka mutta nousu jäi tuolloin haaveeksi. 1950-luvun ajan Ankkurit pelasivat pääasiassa Suomensarjan keskivaiheilla. Vuosikymmenen lopulla, 1959, joukkueen 15 vuotta kestänyt taival Suomensarjassa päättyi ja toiminta jatkui maakuntasarjassa aina 1960-luvun puoliväliin saakka. 1965 tapahtui käänne, joka muutti seuran kurssin hitaaksi kiipeämiseksi kohti mestaruussarjaa. Poikien joukkueet aloittivat vuosia kestäneen SM-mitalien sarjan. 1967 edustusjoukkue asetti tavoitteekseen mestaruussarjan joka toteutui kauden 1972 päätteeksi. Mestaruussarjapaikan vakiinnuttua 1975 sarjaan uudelleennousun myötä alkoi mitalien tavoittelu.
1980 Ankkurit saavuttivat ensimmäisen SM-mitalin: hopeaa. Joukkueeseen kuuluivat: Pekka Nummela, Jouni Peura, Aulis Peltomäki, Seppo Perälä, Kullervo Murto, Tapani Tallbacka, Simo Joensuu, Raimo Harju, Pentti Harju, Pekka Peltomäki ja pelinjohtajana toiminut Lauri Pippola.
Vuonna 1987 Ankkurit pelasivat Seinäjoen Maila-Jusseja vastaan finaalissa. Saavutuksena seuran toinen hopeamitali. Kaudeksi 1988 Ankkurit asettivat ehdottomaksi tavoitteeksi Suomen mestaruuden. Runkosarjassa Alajärvi oli kolmas, mutta pudotuspeleissä edettiin aina mestaruusotteluun saakka. Vastaan finaalissa tuli Seinäjoen Maila-Jussit. Seinäjoella tuli tappio 9-8, mutta kotona selvä voitto 8-3. Mestarijoukkueeseen kuuluivat: Matti Iivarinen, Marko Etula, Simo Joensuu, Vesa Vainio, Taavi Kivipelto, Kari Myllyniemi, Tuomo Tallbacka, Veijo Turpela, Harri Pitkänen, Jouko Etula, Ari Etula, Tero Ojajärvi ja Ari Riihimäki. Itä–Lännessä pelasivat Iivarinen, Myllyniemi, Turpela ja Etula. Pelinjohtajana Peltomäki.
Vuonna 1989 Ankkurit voitti toisen mestaruuden putkeen. Loppuottelussa oli tällä kertaa vastassa Imatra. Vuosi 1992 toi SM-pronssia. Seuraavana vuonna runkosarjan sijoitus oli toinen, mutta lopullinen sija 4:s. kuten myös seuraavana vuonna. 1995 Ankkureiden sijoitus oli 6. Kauden 2001 päätteeksi Ankkurit putosi pääsarjasta ja nousi vasta vuonna 2011 takaisin.[2]
Alajärven Ankkurit voitti B-poikien SM-kultaa vuonna 2008, ja samana vuonna Vimpelin Vedon ja Ankkureiden yhteisjoukkue KK Kings saavutti A-poikien Superpesiksessä kultaiset mitalit.
Stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kitron pesäpallostadion
Alajärven Ankkurit pelaa kotiottelunsa Kitron pesäpallostadionilla eli Kitrolla. Stadionin yleisöennätys syntyi vuoden 1995 Itä-Länsi-ottelussa, jota oli katsomassa 6 822 katsojaa. Kitron stadion on rakennettu 1990, mutta samalla paikalla on pelattu pesäpallo pidemmän aikaan. Kentän pinnoite uusittiin kesällä 2012. Kentän erikoispiirteisiin kuuluu auringon sijainti pääkatsomon takana otteluaikaan, jolloin pilvettömällä säällä korkeat lyönnit voivat olla vaikeita koppareille.[3] Kitron nimi tulee Raamatun Kidronin laaksosta. Kentän lähellä virtaa Kitronjoeksi kutsuttu puro, josta nimi on otettu kentän käyttöön.[4]
Joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miesten Superpesisjoukkue 2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alajärven Ankkurit kaudella 2025 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Pelaajat | Valmennusjohto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Päivitetty 9. Tammikuuta 2025 Lähde: [1] |
Tunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Logot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Seuran logo
-
Pesäpallojaoston logo
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilastot ja luettelot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapio Peltomäki (1973)
- Toivo Kivipelto (1974)
- Lauri Pippola (1976–1981)
- Ahti Joensuu (1982)
- Paavo Halla-Aho (1983–1986)
- Ahti Joensuu (1986)
- Pekka Peltomäki (1987–1995)
- Tuomo Tallbacka (1996)
- Pekka Peltomäki (1997)
- Risto Ojanperä (1998-1999, 2018, 2019)
- Kalevi Luoma (1999)
- Matti Iivarinen (2000–2001)
- Tuomo Mäkinen (2000)
- Arto Rintala (2003–2004)
- Matti Iivarinen (2005)
- Teppo Peltomäki (2006)
- Keijo Pesu (2007–2009)
- Matti Iivarinen (2010–2017)
- Ismo Ankkuri (2018)
- Jari Mäkelä (2019)[5]
Palkinnot ja huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etenijäkuningas:[6]
- Vesa Liikala (1985, 1994)
Lyöjäkuningas:[7]
- Leo Haukkala (1984)
Kärkilyöntikuningas:[8]
- Tommi Murto (1999)
Vuoden lukkari:[9]
- Leo Haukkala (1983)
- Matti Iivarinen (1987, 1989)
Vuoden pesäpalloilija:[10]
- Pekka Peltomäki (1978)
- Vesa Liikala (1994)
Vuoden tulokas:[11]
- Tero Rantakangas (2012)
- Petrus Puputti (2015)
Kultainen maila:[12]
- Vesa Liikala (1994)
Vuoden pelinjohtaja:[13]
- Pekka Peltomäki (1987, 1988, 1989)
- Pekka Peltomäki (1974,[14] 1975,[15] 1976,[16] 1977,[17] 1978,[18] 1979,[19] 1980,[20] 1981,[21] 1982,[22] 1983,[23] 1984,[24] 1985,[25] 1986[26])
- Tuomo Tallbacka (1981,[21] 1993[27])
- Jouko Etula (1982,[22] 1983,[23] 1984,[24] 1985,[25] 1988,[28] 1990[29])
- Leo Haukkala (1983,[23] 1984[24])
- Jouni Peura (1983,[23] 1984[24])
- Vesa Liikala (1984,[24] 1985,[25] 1993,[27] 1994,[30] 1999[31])
- Matti Iivarinen (1985,[25] 1986,[26] 1987,[32] 1988,[28] 1989,[33] 1990,[29] 1991,[34] 1992,[35] 1993,[27] 1994[30])
- Kari Myllyniemi (1988,[28] 1989,[33] 1992,[35] 1993[27])
- Veijo Turpela (1988,[28] 1989,[33] 1990,[29] 1991,[34] 1992,[35] 1993,[27] 1994,[30] 1995,[36] 1996[37])
- Vesa Vainio (1989,[33] 1990,[29] 1992[35])
- Tommi Murto (1997,[38] 1998,[39] 1999[31])
- Aki Orava (2014[40])
- Sami Mikkolanaho (2015)[41]
- Pekka Peltomäki (1973,[42] 1974,[43] 1975,[44] 1976,[45] 1977,[46] 1978,[47] 1979,[48] 1980,[49] 1981,[50] 1982,[51] 1983,[52] 1984,[53] 1985,[54] 1986[55])
- Kalevi Luoma (1973[42])
- Kullervo Murto (1981[50])
- Tuomo Tallbacka (1981,[50] 1990[56])
- Leo Haukkala (1982,[51] 1983,[52] 1984[53])
- Pekka Harju (1982[51])
- Jouko Etula (1983,[52] 1985,[54] 1986,[55] 1987,[57] 1988,[58] 1989,[59] 1991,[60] 1992[61])
- Jouni Peura (1984[53])
- Vesa Vainio (1984,[53] 1986,[55] 1988,[58] 1989,[59] 1990,[56] 1992[61])
- Matti Iivarinen (1985,[54] 1986,[55] 1987,[57] 1989,[59] 1990,[56] 1992[61])
- Vesa Liikala (1985[54])
- Ismo Mäkelä (1985,[54] 1991[60])
- Veijo Turpela (1988,[58] 1989,[59] 1990,[56] 1992[61])
- Kari Myllyniemi (1989,[59] 1992[61])
- Taavi Kivipelto (1990,[56] 1991[60])
- Ari Halla-aho (1992[61])
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arto Ojaniemi, Matti Rasilainen, Jarmo Kokkonen, Martti Ruuska, Helena Koukkari, Antti Kallio: Pesäpallokirja 2018. Helsinki: Suomen Pesäpalloliitto ry, 2018.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pesäpallokirja 2018, s. 24
- ↑ Koti.japo.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kitron pesäpallostadion, Alajärvi Superpesis. Arkistoitu 5.6.2023. Viitattu 9.4.2025.
- ↑ Kitro on saanut nimensä Raamatusta Helsingin Sanomat. 17.7.1995. Viitattu 7.4.2025.
- ↑ Pelinjohtaja-kortit aakkosjärjestyksessä Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 20.11.2017. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden tulokkaat pesis.fi. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Kultainen maila pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1974 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1975 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1976 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1977 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1978 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1979 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1980 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1981 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1982 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1983 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1984 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1985 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1986 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1993 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1988 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1990 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1994 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1999 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1987 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1989 Matti Rasilainen. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1991 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1992 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1995 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1996 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1997 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Itä-Länsi 1998 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Itä-Länsi 2014 Pesäpalloliitto. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1973 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1974 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1975 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1976 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1977 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1978 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1979 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1980 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1981 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1982 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1983 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1984 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1985 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1986 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1990 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1987 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1988 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d e Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1989 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1991 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
- ↑ a b c d e f Rasilainen, Matti: Liitto-Lehdistö 1992 mrasilainen.com. Viitattu 13.5.2025.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tolonen, Ilkka: 100 vuotta Alajärven, 50 vuotta Ankkurien urheilua. Alajärvi: Alajärven Ankkurit, 1994. ISBN 952-90-5915-9