Alain Chartier
| Alain Chartier | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | noin 1385 |
| Kuollut | 1430-luvulla |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | keskiranska |
| Tuotannon kieli | keskiranska |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Alain Chartier (noin 1385 − 1430-luvulla[1]) oli ranskalainen kirjailija. Hän oli dauphinin (myöhemmin Kaarle VII) sihteeri ja palveli uskollisesti tämän asiaa sen lopulliseen voittoon asti. Chartierilla oli omana aikanaan suuri runoilijan ja puhujan maine. Häntä ylistetään aikansa mestarina, ja taru kertoo Skotlannin Margareta Stuartin (myöhemmin Ludvig XI:n puoliso) useiden läsnäollessa painaneen suudelman nukahtaneen Chartierin huulille.[2]
Chartierin runoudelle on ominaista isänmaallisuus. Muoto hänen runoissaan on yleensä vertauskuvallinen. Azincourtin taistelun jälkeen (1416) hän kirjoitti runon Le livre de quatre dames, joka kertoo neljästä naisesta, jotka ovat menettäneet rakastajansa Azincourtin taistelussa ja jotka kiistelevät siitä, kuka heistä on onnettomin. Chartier on lisäksi kirjoittanut teokset Bréviare des nobles ja Le curial, jotka ovat hyvän seurustelutavan ja ritarillisten hyveiden käsikirjoja. Hänen teoksensa Quadriloge invectif on Ranskan silloisia valtiollisia oloja käsittelevä dialogi. Chartierin tyyli on oratorinen ja osoittaa roomalaisten kirjailijoiden, varsinkin Ciceron, vaikutusta. Chartierin teokset julkaisi André Duchesne (Pariisi 1617).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Chartier, Alain, BnF päivitetty 8.6.2018, viitattu 20.1.2021
- ↑ a b Chartier, Alain, Tietosanakirja osa 1, palsta 1591−1592, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
| ||||||||||||||||||||||
