Ala-Siikajärvi (järvi Kuopiossa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ala-Siikajärvi
Valtiot Suomi
Paikkakunta Kuopio
Koordinaatit 63°13′21″N, 28°22′10″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Pisanvirta [1]
Järvinumero 04.622.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 95,6 m [1]
Rantaviiva 77,4887 km [2]
Pinta-ala 11,0498 km² [2]
Tilavuus 0,0686411 km³ [2]
Keskisyvyys 6,21 m [2]
Suurin syvyys 44,48 m [2]
Saaria 82 [2]
Kartta
Ala-Siikajärvi

Ala-Siikajärvi [1][2] on Pohjois-Savossa Kuopiossa sijaitseva järvi. Järven niemessä sijaitsee myös Ala-Siikajärvi -niminen kylä.[2][1]

Ennen kuntaliitoksia järvi kuului lähes kokonaan Säyneisen kuntaan ja pieni osa Nilsiään. Säyneisen osa kuului myöhemmin Juankoskeen ja nykyään järvi on kokonaan Kuopion alueella.

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 1 100 hehtaaria eli 11 km². Se on 8,5 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Järvi on rikkonainen ja siitä voidaan erottaa kolme järvenosaa. Pohjoinen osa jää 200-metrisen salmen ja sen muodostaneen Kypäräisen niemen taakse. Sen pituus on kaksi ja leveys puoli kilometriä. Sata metriä järven vedenpintaa korkeammalla oleva Kypäräinen muodostaa niemen pään, mutta muu osa niemeä on korkeintaan 25 metriä korkeaa. Siellä sijaitsee Ala-Siikajärven kylä ja järven pohjoisrannalla sijaitsee Ylä-Siikajärven kylät. Keskellä järveä sijaitsee kaksi kilometriä pitkä mutta hyvin kapea Hörskynsaari. Se ja puoli kilometriä pitkä niemi jakavat yhdessä järven alaosan kahtia. Saaren pääsee kiertämään etelästä tai pohjoisessa olevan Siltasalmen kautta. Niemen kainaloon jää järven eteläiseen puoliskoon Riihilahti. Länsirannalla sijaitsevat Huosianniemi, Hoikkaniemi ja Likosaari, joka on myös niemi, ja näiden taakse jää kapeat lahdet. Likosaaren lahtea kutsutaan Likolahdeksi ja toista Huosiaislahdeksi. Kypäräisen kohdalla länsirannalla on Talviniemi.Sen taakse jää Hiekkalahti.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 82 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 138 hehtaaria, mikä on noin 11,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 18 on yli hehtaarin suuruisia, 50 yli aarin ja loput 14 ovat alle aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Pohjoisessa järvenosassa on Kypäräsaari, Heinäluoto ja Niittysaari. Kypäräisen salmensuuta vartioi salmensuuntaisena 700 metriä pitkä ja alle 70 metriä leveä Hoikkasaari. Hörskynsaaren länsi- ja samalla pohjoispuolelle jäävät kilometrin pituinen ja yli 300 metriä pitkä Torikansaari. Sen ympärillä ovat lisäksi Mariluoto, Häntäsaari, Pieni Kalmosaari, Suuri Kalmosaari, Orisaari, Kattilaluoto, Halkosaari, Lumperinsaari, Kortesaari, Jäkäläsaari, Honkasaari ja Myhkyri. Hörskynsaaren etelä- ja itäpuolelle jäävät Riihisaari, Kakkossaari, Iso Lehtosaari, Pieni Lehtosaari, Suurisaari, Vuohisaaret, Vilponsaari, Iso Kumpusaari, Pieni Kumpusaari, Kuivaniemensaari, Lamposaari, Tuohisaari, Niittysaari, Likosaari ja Vasikkasaari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 69 miljoonaa m³ eli 0,069 km³. Järven keskisyvyys on 6,2 metriä ja suurin syvyys on 44,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven pohjoisosassa olevassa laajassa yli 40 metriä syvässä syvänteessä. Pohjoisosassa on Martikkalanlahdessa lähes 30 metriä syvää. Likosaaren vieressä ja Siikamäen alla on 35 metriä syvää. Hiekkalahdesta alkaa pari kilometriä pitkä yli 20 metriä syvä syvänne, joka loppuu Huosiaislahteen. Vaikka syvänteen vieressä kulkee vedenalainen harju, on sen vieressä yli 30 metriä syvää. Järvessä on useita muitakin syvänteitä.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 77 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 33 kilometriä. Korkeiden mäkien rannat ovat metsämaata, mutta alaville alueille on raivattu peltomaata. Peltoja esiintyy Ala-Siikajärven kylässä, Kypäräisen vastarannalla, Puntinjoen suussa, Torikan-, Tuohi- ja Likosaarilla, Pisankosken kylässä ja Alarannan kylässä. Säyneisen kirkonkylä sijaitsee Pieni-Säyneisen takana. Asutus on muuten haja-asutusta ja vapaa-ajan asuntoja on lähes yhtä paljon. Niille johtaa tiet kantatieltä 75, yhdysteiltä 16471 ja 5701 sekä kahdelta kylätieltä.[2][1][3]

Säännöstely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-Siikajärveä ei säännöstellä suoraan, vaan siihen vaikuttaa osittain Vuotjärven säännöstely. Vuotjärven vedenpinnan korkeus on 96,0 metriä mpy.└ Sen vedenkorkeuden alaraja on 93,84 metriä ja yläraja 95,64 metriä. Koska Ylä-Särkijärven vedenpinnan keskikorkeus on noin 95,6 metriä, voi Vuotjärven säännöstelyllä vaikuttaa Ala-Siikajärveenkin. Säännöstelyn hoitava voimayhtiö istuttaa kuhaa ja joskus planktonsiikaa myös Ala-Siikajärveen.[4][5]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastuskuntien ilmoituksen mukaan järvessä on runsaasti särkeä, madetta ja lahnaa, rapua, kohtalaisesti ahventa, haukea, kuhaa ja säynettä ja heikosti muikkua, taimenta, siikaa ja kuoretta.[5]

Järveltä on liitetty alueita Natura 2000 -hankkeen Pisa-Kypäräinen-alueeseen (FI0600076). Järven rantoja ja sisämaan metsiä kuuluu alueeseen seuraavasti: Kypäräinen kalliomuodostumana ja Huosiaisniemi lehtojensa vuoksi. Muita suojeltuja yksityisiä alueita löytyy Hoikkasaaresta, Kortesaaresta ja Suursaaren kalkkikallion takia. [6]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Nilsiän reitin valuma-alueen (04.6) Vuotjärven alueella (04.62), jonka Ala-Siikajärven alueeseen (04.622) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 95,6 metriä mpy.[1][7]

Valuma-alue saa pääosan vedestänsä Luostanjoen valuma-alueelta (04.68), jonka laskujoki Luostanjoki laskee Ala-Luostaan ja jatkaa Puntinjokea myöten Ylä-Siikajärven kylän kautta järveen. Viereinen Ylä-Siikajärvi laskee Välijokea myöten järven pohjoispäähän. Se on samalla Ylä-Siikajärven valuma-alueen (04.624) laskujoki. Suuri-Säyneisen ja Pieni-Säyneisen välissä sijaitsee Säyneisten kirkonkylä, jonka läpi virtaa Ryöpäjoki. Se on Ryöpänjoen valuma-alueen (04.625) laskujoki, vaikka Pieni-Säyneisestä laskeekin Ala-Siikajärveen Välijoki. Lyhyt Pisanvirta laskee Ala-Siikajärven Vuotjärveen, josta vedet jatkavat eteenpäin Nilsiän reittiä.[7]

Ala-Siikajärven alueella on viisi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti Puntinjokeen. Niistä huomattavin on Kämäräinen (77 ha). Yksikään oman valuma-alueen järvi ei laske Ala-Siikajärveen suoraan.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i Ala-Siikajärvi, Kuopio (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
  3. ↑ Ala-Siikajärvi, Kuopio (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
  4. ↑ Vuotjärvi (04.621.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
  5. ↑ a b Vuotjärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 2010, viitattu 7.8.2017
  6. ↑ Ympäristö.fi: Pisa-Kypäräinen, viitattu 7.8.2017
  7. ↑ a b c Ala-Siikajärvi (04.622.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ala-Siikajärvi_(järvi_Kuopiossa)&oldid=22121056”