Al-Quraiš

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taistelu kuningas Khusrau II:n liittolaisarmeijan ja kapinakenraali Bahramin välillä vuonna 591. Miniatyyri vuodelta 1580.

Sūrat Quraysh (arab. سورة قريش‎, "Quraish") eli Quraishin suura on Koraanin 106. suura ja sisältää 4 jaetta. Suuran nimi tulee ensimmäisessä jakeessa olevasta sanasta. Jaakko Hämeen-Anttilan suomentamana suura kuuluu seuraavasti:[1]

»1. Quraishin yhteenliittymisen tähden,

2. talvi- ja kesäkaravaaninsa tähden

3. palvokoot ihmiset tämän temppelin Herraa,

4. joka ruokkii heidät, kun he olivat nälkäisiä, ja suojasi heitä, kun he pelkäsivät. »


Islamilainen tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

800-luvulla alkoi ilmestyä Koraania selittävää eksegeettisä kirjallisuutta (tafsir). Tätä kirjallisuutta myötäillen Jaakko Hämeen-Anttila toteaa, että Quraish oli Mekan pääheimo, johon myös profeetta Muhammed kuului. Islamilaisen tulkinnan mukaan suura annettiin ilmestyksenä profeetta Muhammedille hänen asuessaan vielä Mekassa. Jumala kehottaa ilmestyksessä tätä heimoa palvelemaan Jumalaa, joka on suojellut heitä muun muassa kauppamatkoilla. Suura littyy läheisesti aiempaan Norsun suuraan. Islamilaisen selityksen mukaan suurassa mainittu temppeli on Mekassa sijaitseva Kaaba.

Muita selityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan tekstin kääntäminen arabiasta on vaikeaa sen erikoisen syntaksin takia. Tämä hankaloittaa tekstin tulkintaa.[2] Suuran islamilaisen tulkinnan tilalle on myös tarjottu toisenlaisia selityksiä.

Quraish -heimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana "quraiš" on Koraanissa niin sanottu hapax eli se esiintyy vain kerran. Christoph Luxenberg katsoo, että sana قريش on lausuttu virheellisesti, kun se äännetään muodossa Quraysh. Sana vastaa morfologisesti syyro-aramean kielessä passiivin partisiipin monikon maskuliinia qarishe > qrishe (= kokoontuneet yhteen), jolloin se tarkoittaa liittolaisia (lat. foederati). Liittolaisjoukkoja (foederati) oli esimerkiksi Rooman sotajoukkojen apuvoimina.[3] Oikea arabialainen ääntämys olisi sen takia Qarish.

Hämeen-Anttilan mukaan suura tulisi kielellisesti selvemmäksi, jos teksti liitettäisiin edelliseen suuraan 105 (al-Fil eli Norsun suura). Islamilaiseen perimätietoon perustuva tulkinta Norsun suurasta kertoo Mekan lähellä vuonna 570 käydystä mekkalaisten taistelusta Jemenin varakuningas Abrahaa vastaan. Roomalaiset liittolaisjoukot eivät sovi tähän kuvaukseen.

Orientalisti Mohammed Lamsiah on esittänyt teorian, että Norsun suura todellisuudessa kertoisi Ganzakin eli Blarathonin taistelusta vuonna 591, jossa vastakkain olivat kuningas Khusrau II roomalaisine liittolaisineen sekä kapinakenraali Bahram. Voittanut osapuoli oli persialais-roomalainen liittolaisarmeija. Ilmaisu قريش viittaisi tällöin tähän liittosuhteeseen, ja suurat 105 ja 106 kertoisivat samasta taistelusta.

Quraiš -heimoa ja siihen liittyviä tarinoita henkilöineen on myöhäisten lähdetietojen takia pidetty myös arabien kertomusperinteenä vailla historiallista totuusarvoa.[4] Muhammedista ja hänen heimostaan kertoi ensimmäisen kerran Ibn Hisham 800-luvun alussa tehdyssä elämäkerrassa, joka pohjautui 700-luvun puolivälissä tehtyyn, mutta kadonneeseen elämäkertaan.[5]

Luxenbergin tulkinnan mukaan kertomus mekkalaisesta Quraish -heimosta on syntynyt suuran 106 virheellisen luennan tuloksena.[3]

Quraish-heimon ja Kaaban historiallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen-Anttilan mukaan suuran ilmaisu "tämä temppeli" viittaa (Mekan) Kaabaan.[2] Näkemys perustuu suuran ja Koraanin islamilaiseen tulkintaan. Sana "Kaaba" esiintyy Koraanissa kaksi kertaa (5:95, 97) eikä sen sijaintia kerrota. Arabian niemimaalla on edelleen useita Kaaboja eli neliömäisiä temppeleitä.[6]

Orientalisti Patricia Cronen mukaan historialliset lähteet eivät tunne Mekkaa, sen pyhäkköä eikä Quraiš-heimoa ennen 700-luvun puoliväliä. Mekka ei liioin esiinny Arabian niemimaan vanhojen pyhiinvaelluskohteiden joukossa, vaikka lähteet luettelevat 16 muuta pyhiinvaelluskohdetta. [7] Karttoihin Mekka ilmestyy vasta 900-luvulla.

Suura 106 vaikuttaa useimpien mielestä Norsun suuran loppuosalta, joka on erotettu omaksi numerokseen. Suurassa ei tekstin tasolla ole mitään erityisesti islamilaista sisältöä. Nöldeken ajoituksessa suura 106 kuuluu Koraanin kaikkein varhaisimpaan kerrostumaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koraani. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1995.
  2. a b Jaakko Hämeen-Anttila: Koraanin selitysteos, s. 228. Basam Books, 1997.
  3. a b Christoph Luxenberg: The Syro-aramaic Reading of the Koran. A Contribution of the Decoding of the Language of the Koran., s. 236-237. Hans Schiler, 2007.
  4. Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim): The Hidden Origins of Islam, s. 8. Prometheus Books (englanniksi), 2010. Teoksen verkkoversio.
  5. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999.
  6. Finster, B.: Cubical Yemeni mosques Proceedings of the Seminar for Arabian Studies, 21: 49–68. 1991.
  7. Patricia Crone: Meccan Trade and the rise of Islam, s. 134, 170. Gorgias Press, 1987.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltävä suura:
al-Fil
Koraanin suurat Seuraava suura:
al-Ma’un
al-Quraiš

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114