Akseli Olli Väänänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Akseli Olli Väänänen, kirjailijanimimerkiltään Uula Aapa (20. lokakuuta 1900 Kuopio3. joulukuuta 1987 Kotka)[1][2] oli suomalainen upseeri ja sotakirjailija.[3] Useassa kirjassaan Väänänen kuvaa Lapin kaukopartiotoimintaa.

Akseli Olli Väänäsen vanhemmat olivat maanviljelijä Olli Väänänen ja Hilma Alina Väänänen (o.s. Parjanen). Ennen upseerin uraa hän kävi seitsemän luokkaa Kuopion lyseota sekä kauppakoulun Kuopiossa. Hän osallistui kansalaissotaan valkoisten puolella ja haavoittui Heinolassa. Kadettikoulun Väänänen kävi 1927–1929. Hän toimi Lapin Rajavartiostossa nuorempana upseerina vuosina 1929–1935 ja komppanianpäällikkönä vuodesta 1935.

Talvisotaan kapteeni Väänänen osallistui Sallan komppanian eli Erillinen pataljoona 17:n (ErP17) komppanianpäällikkönä ja majuri Roinisen seuraajana ErP17:n komentajana joulukuun alkupäivistä sodan loppuun.[2] Hänet ylennettiin majuriksi vuonna 1941. Vuosina 1949–1955 hän työskenteli esikuntapäällikkönä Kainuun Rajavartiostossa, minkä jälkeen hän erosi palveluksesta.

Ensimmäiset kaukopartioromaaninsa hän kirjoitti 1950-luvun alussa. Tämä näkyy varhaisimmissa teoksissa siten, etteivät henkilöt esiinny oikeilla nimillä eikä edes vihollisvaltiota nimetä.

Viisi ensimmäistä kirjaa ilmestyivät myös nuortenkirjapainoksina sarjassa Seikkailujen maailma (Otava). Teos Yhteyspartio yllättää ilmestyi uusittuna painoksena vuonna 1969. Uusinnassa on muutamia nimiä vaihdettu, mm. joukkueenjohtaja luutnantti Kärki on saanut ilmeisesti alkuperäisen nimen Nyberg ja korkein johtaja, kapteeni Terä on muuttunut majuri Loheksi. Samoin vihollisesta käytetään nimitystä partisaanit eikä enää pelkkää vihollinen -ilmaisua - joskin venäläisistä ei vieläkään puhuta. Samoin takalinjan tukikohta, nuorten kirjassa Peskikylä, on vaihdettu alkuperäiseksi Savukoskeksi.

Samoin nuortenkirjasta poiketen partisaani-iskujen motiiviksi määritellään vihollisen pyrkimykset mahdollistaa iskut syvemmälle Suomeen, mikä olisi voinut merkitä joukkojen heikentämistä varsinaisella rintamalla.

Uusintapainoksen loppuun on liitetty – nuorisokirjasta poiketen – kuvaus vuonna 1943 sattuneesta sotilaskotisisarten ja heidän kuljettajiensa surmasta Kainuun rajakorvessa: heidän autonsa ajoi partisaanien asettamaan maamiinaan ja tulitus väijytyksistä surmasi räjähdyksestä selvinneet.

Teos Jälkipartio varmistaa on vapaamuotoinen kuvaus Mannerheim-ristin ritari Olli Remeksen sotatoimien varhaisvaiheista Lapin ja Kainuun rintamalla, silloin vielä rajavartioston kersanttina. Ritarinarvoon johtaneet sotatoimet jäävät maininnan varaan.

Teos Kaukopartio kierroksessa on uusittu ja laajennettu versio nuortenkirjasta Kaukopartion seikkailuja.

Väänäsen ensimmäinen puoliso oli Aino Tellervo (o.s. Uotinen) vuosina 1922–1969 puolison kuolemaan asti. Toinen puoliso oli Kaisu Elina (o.s. Perähuhta) vuodesta 1969.[3]

  • Sissipartio iskee : Sissipartion seikkailuja erämaassa (Otava, 1950)
  • Partio väijyksissä : Erämaasotaa Lapin selkosilla (Otava, 1951)
  • Kaukopartion seikkailuja: Kolmimiehisen kaukopartion huima matka kauas vihollislinjojen taakse (Otava, 1952)
  • Yhteyspartio yllättää : Erään yhteyspartion seikkailuja Lapin erämaassa ankaran talven keskellä (Otava, 1954)
  • Jälkipartio varmistaa : Mannerheimristin ritarin ja mestarihiihtäjän Olli Remeksen partioseikkailuja Lapin erämaissa (Otava, 1955)
  • Partio pulassa : Seikkailu vihollisselustassa (Otava, 1959)
  • Sallan kapina : Vapaussodan jälkeisiä seikkailuja Itä-Karjalan ja Lapin selkosilla (Otava, 1965)
  • Tuhoon tuomittu partio : Kertomus suomalais-saksalaisen kaukopartion huimista seikkailuista Petsamon karuissa erämaissa 1942 (Otava, 1966)
  • Partisaanit iskevät : Dokumenttiteos taisteluista partisaaneja vastaan Lapin laajoilla selkosilla (Otava, 1968), korjattu ja täydennetty painos teoksesta Partio väijyksissä.
  • Partioretki Murmanskiin : Kaukopartion seikkailuja Kuolan ja Petsamon arktisilla alueilla (Otava, 1972)
  • Sallan partio : Partio Sallan erämaissa talvisodan 1939-1940 aikana (Otava, 1973)
  • Sotakoiria partioretkillä (Otava, 1974)
  • Partisaanisotaa : Valikoituja kertomuksia (Otava, 1975)
  • Kaukopartio kierroksessa (Otava, 1976), korjattu ja täydennetty painos teoksesta Kaukopartion seikkailuja.
  • Sissisotaa Lapissa saksalaisia vastaan (Otava, 1977), korjattu ja täydennetty painos teoksesta Sissipartio iskee
  • Tiedusteluretki Nivastroin voimalaitokselle : Partioretki Lapin ja Muurmanskin erämaissa (Otava, 1978), korjattu ja täydennetty painos teoksesta Partio pulassa.
  • Väijytyspartio iskee : rajakersantti Olli Remeksen, Mannerheim-ristin ritarin ja mestarihiihtäjän partiotaisteluista talvisodassa itärajalta Kuolajärvelle (Otava, 1979), korjattu ja täydennetty painos teoksesta Jälkipartio varmistaa.
  • Sallan soturit : Mannerheim-ristin ritarin ja mestarihiihtäjän rajavääpeli Olli Remeksen partiotaisteluista talvisodassa Kuolajärven ja Joutsijärven välillä (Otava, 1980)
  • Kaukopartiossa viimeiseen mieheen : Uhkarohkea partiomatka Muurmannin rautatiesiltoja tuhoamaan yhdessä saksalaisten kanssa vuonna 1942 (Otava, 1981), Tuhoon tuomitun partion korjattu ja täydennetty laitos.
  • Nikkelipartio : Kertomus suomalais-saksalaisen partion tiedusteluretkestä vuonna 1943 Montshegorskin nikkelikaivokselle (Otava, 1982)
  • Pölönen, Pekka J.: Rajamajuri A. O. Väänänen - kirjailija Uula Aapa. Rajamme vartijat, 1977, nro 4, s. 2-4. Helsinki: Rajavartiolaitos. ISSN 0483-9080
  • Simo Sjöblom. Uula Aapa –bibliografia 1950-1999. Helsinki 2000.
  • Kotimaisia sotakirjailijoita. Toim. Kari-Otso Nevaluoma. BTJ, 2001.
  • Uula Aapa, Kirjasampo [[1]]
  1. Väänänen Akseli Olli, kirjailija Uula Aapa, Kuopion Iso hautausmaa, Kuopio BillionGraves. Viitattu 11.8.2024.
  2. a b Akseli Olli Väänänen 10.8.2009. sotapolku.fi. Viitattu 18.4.2023.
  3. a b Suomen Kirjailijat 1945–1980, Aapa, Uula, sivu 15, toimittajat Maija Hirvonen, Hannu Launonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 402, Helsinki 1985