Axel Kurck

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Akseli Kurki)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Akseli Kurki” ohjaa tänne. Kasvatustieteilijästä kerrotaan artikkelissa Aksel Rafael Kurki.
Axel Kurck (Akseli Kurki)

Axel Kurck eli Aksel(i) Kurki (155530. toukokuuta 1630, Nakkila) oli suomalainen ylhäisaateliin kuulunut sotapäällikkö, joka oli Suomen sotaväen ylipäällikkönä 1598–1599. Hänen isänsä oli valtaneuvos Jöns Knuutinpoika Kurki (noin 1502 – noin 1577) ja veli Knut Jönsson till Laukko; Kurck-nimi otettiin käyttöön 1570–1580-luvuilla. Axel Kurck tuli 1587 Ylä-Satakunnan ja 1590 Vehmaan kihlakunnan tuomariksi. Vuonna 1593 hänet nimitettiin Narvan linnan päälliköksi ja alueen käskynhaltijaksi.

Nuijasodan alkuvaiheessa Kurck kannatti Klaus Flemingiä ja löi ratsumiesjoukon päällikkönä Pentti Poutun johtamat nuijamiehet Ulvilan taistelussa 1596. Hän pystyi myös hajottamaan omaa Anolan kartanoa Ulvilassa uhanneen nuijamiesjoukon. Klaus Flemingin kuoltua 1597 Sigismund nimitti Kurckin seuraavana vuonna Suomen sotaväen ylipäälliköksi Arvid Stålarmin ollessa käskynhaltijana.

Kurck joutui Marttilassa tappiolle Kaarle-herttuaa vastaan ja oli pakotettu peräytymään Viipuriin, jossa jäi vangiksi. Turussa pidetyssä oikeudenkäynnissä Kurck tuomittiin kuolemaan, mutta poliittisista syistä hän vältti Turun verilöylyn. Hänet vietiin vangittuna Ruotsiin, jossa hän sai uudelleen kuolemantuomion. Suomen aateliston anomuksesta Gripsholmin linnassa vankina ollut Kurck armahdettiin 1602, mutta Kaarlen luottamusta hän ei koskaan pystynyt saavuttamaan. Hänet nimitettiin kuitenkin Suomen sota-asioista vastaavaksi ”ylisotaeverstiksi” (ruots. generalkrigsövferste över de Finska krigssakerna[1]). Sota Venäjää vastaan syttyi 1609 ja Kurck määrättiin sotaneuvoksena Jakob De la Gardien avuksi. Novgorodissa Kurck kuitenkin sairastui ja joutui palaamaan takaisin.

Elämänsä loppuvaiheen Kurck eli Anolassa tehden sukututkimusta Suomen aatelistosta. Hänet on haudattu Ulvilan kirkkoon. Kurckin hautapaasi on nähtävillä kirkon asehuoneessa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]