Akseli Kurenmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akseli Kurenmaa
Henkilötiedot
Syntynyt 17. marraskuuta 1900
Kivennapa
Kuollut 19. kesäkuuta 1968 (67 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomen lippu Suomi
Palveluvuodet 1923–1960
Komentajuudet JR1 komentaja (1947-1949)
RUK:n johtaja (1954-1955)
PsPr:n komentaja (1955-1959)
Taistelut ja sodat talvisota, jatkosota
Sotilasarvo kenraaliluutnantti
Kunniamerkit SVR 1.lk komentajamerkki
VR1 miekkojen kera

Arvi Akseli Kurenmaa vuoteen 1935 Karlsson[1] (17. marraskuuta 1900 Kivennapa19. kesäkuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti. Hänen vanhempansa olivat ylikonstaapeli Akseli Kurenmaa sekä Maria Paavolainen. Osallistui vapaussotaan valkoisten puolella 1918. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Terijoen yhteiskoulusta 1920. Hän suoritti varusmiespalveluksensa Karjalan Kaartin Rykmentissä 1923. Hän suoritti Kadettikoulun 1.12.1923 - 30.9.1925 (6.kadettikurssi).

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistumisensa jälkeen hän oli Jääkäripataljoona 1:ssä nuorempana upseerina, komppanian päällikkönä ja yleisesikuntaupseerina 1925 -1937. Hänet ylennettiin 1927 luutnantiksi ja 1931 kapteeniksi. Hän suoritti Sotakorkeakoulussa yleisesikuntaupseeritutkinnon 1937 -1939, jonka jälkeen hänet komennettiin majurina Taistelukouluun opettajaksi 1939.

Talvisodassa hän oli 5. Divisioonan esikunnassa operatiivisen toimiston päällikkönä ja esikuntapäällikkönä. Välirauhan aikana hän oli Helsingin sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkönä. Jatkosodassa hän oli 12. Divisioonan esikuntapäällikkönä, kotijoukkojen esikunnassa liikekannallepanotoimiston päällikkönä, jalkaväkirykmentti 33:n komentajana 25.3.1943 - 13.11.1944. Hän toimi Maasotakoululla yleisen taktiikan tuntiopettajana 1942. Jalkaväkirykmentti 33:n kotiuttamisen jälkeen (Lapin sodassa) 1. Divisioonan esikuntapäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi 23.6.1944.

Sodan jälkeen hän oli 1. Divisioonan esikunnassa 1945 -1947, josta hänet komennettiin Jalkaväkirykmentti 1:n komentajaksi ajalle  26.4.1947 - 24.2.1949. Komentajan tehtävän jälkeen hän palasi  1. Divisioonan esikuntaan esikuntapäälliköksi 1949 - 1954. Hän toimi Reserviupseerikoulun johtajana 1954 - 1955 ja ylennettiin kenraalimajuriksi siirtyessään Panssariprikaatin komentajaksi 30.3.1955 - 22.3.1959, mistä hän siirtyi 1. Divisioonan komentajaksi 1959. Hän toimi jalkaväen tarkastajana ylennettynä kenraaliluutnantiksi 1959 -1960. Hän erosi palveluksesta v 1960.

Ns. Asekätkentä-jutun yhteydessä Kurenmaa oli pidättetynä noin 3 kuukauden ajan.[2]

Hänen puolisonsa oli Oili Törnroos, jonka kanssa hän sai lapset Pekka Akseli (1933-2004), Marja Inkeri, Jaakko Arvi sekä Eeva Katri.

Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan komentajamerkki
  • Vapaudenristi 1. luokka miekkojen kera
  • 2.lk Vapaudenristi tammenlehvien kera
  • 2.lk Vapaudenristi miekkojen kera
  • 3.lk Vapaudenristi miekkojen kera
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki
  • Suojeluskuntain ansioristi
  • Vapaussodan muistomitali
  • Talvisodan muistomitali
  • Jatkosodan muistomitali

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 325
  2. Kadettiupseerit 1920-1985, s. 370. Kajaani: Kadettikunta r.y. & Upseeriliitto r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.