Akonitiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akonitiini
Aconitine.png
Tunnisteet
CAS-numero 302-27-2
IUPAC-nimi [(1S,2R,3R,4R,5R,6S,7S,8R,9R,13R,14R,16S,17S,18R)-8-asetyylioksi-11-etyyli-5,7,14-trihydroksi-6,16,18-trimetoksi-13-(metoksimetyyli)-11-atsaheksasyklo[7.7.2.12,5.01,10.03,8.013,17]nonadekan-4-yyli]bentsoaatti
SMILES CCN1CC2(C(CC(C34C2C(C(C31)C5(C6C4CC(C6OC(=O)
C7=CC=CC=C7)(C(C5O)OC)O)OC(=O)C)OC)OC)O)COC
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C34H47NO11
Moolimassa 645,74 g/mol
Sulamispiste 203–204 °C
Liukoisuus Veteen 0,31 g/l (25 °C)[1]

Akonitiini eli akoniitti-alkaloidi, on kasviperäinen myrkky, jota on muun muassa ukonhatun (Aconitum napellus) juurimukuloissa ja muissa osissa.[2] Sitä on monissa kulttuureissa käytetty nuolimyrkkynä ja myrkkysyöteissä.[3] Plinius kertoo, että merkittävät rikolliset tapettiin akonitiinilla, vähäisempiin käytettiin myrkkykatkoa (Conium maculatum).

Akonitiinin kemiallinen kaava on C34H47NO11, moolimassa 645.74 g/mol ja CAS-numero 302-27-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Physical properties: Aconitine NLM Viitattu 11.06.2012
  2. Pullela R: A case of fatal aconitine poisoning by Monkshood ingestion. (J Forensic Sci. 2008 Mar;53(2):491–4. doi: 10.1111/j.1556-4029.2007.00647.x. Epub 2008 Feb 14.) PubMed. Viitattu 10.7.2013.
  3. Ray S. Vizgirdas, Edna M. Rey-Vizgirdas: Wild Plants of the Sierra Nevada, s. 59. University of Nevada Press, 2009. ISBN 9780874177893. Google books (viitattu 10.7.2013).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.