Akhnaten (ooppera)
Akhnaten on Philip Glassin kolminäytöksinen ooppera vuodelta 1983. Se kertoo Egyptin faarao Akhenatenista ja sen kantaesitys oli 24. maaliskuuta 1984 Stuttgartin valtionoopperassa. Glass on laatinut teoksen monikielisen ja epätyypillisen libreton apunaan Shalom Goldman, Robert Israel, Richard Riddell ja Jerome Robbins. Lähteinä tekstissä on käytetty muun muassa muinaisegyptiläistä Kuolleiden kirjaa sekä Amarna-kauden kirjeitä. Aurinkohymnin sanotaan olevan itsensä Akhnatenin kirjoittama. Kaikki tekstit lauletaan niiden alkuperäiskielillä. Oopperassa kuullaan muun muassa akkadin kieltä, muinaista egyptin kieltä ja hepreaa. Esitysohjeiden mukaan aurinkohymni lauletaan aina esityskaupungin valtakielen mukaan, Suomessa suomeksi. Akhnaten on yksi säveltäjä Philip Glassin potretti-trilogian oopperoista. Einstein on the Beach (1976) käsittelee tiedettä, Satyagraha (1980) käsittelee Mahatma Gandhin elämää ja politiikkaa; Akhnaten keskittyy uskontoon. [1][2][3]
Akhnaten käsittelee faarao Amenhotep neljännen, myöhemmältä nimeltään Akhenatenin elämää faaraon kruunajaisista valtakauden ja dynastian tuhoon. Faarao Akhenaten (eri kirjoitusasuja) tunnetaan parhaiten perinteisen egyptiläisen polyteistisen uskonnon hylkäämisestä sekä ylijumala Amonin palvonnan kieltämisestä. Monijumalaisen uskonnon sijaan uusi hallitsija ja uuden uskonnon isä halusi kansansa uskovan monoteistiseseti vain auringonkehränä kuvattua Aton-jumalaa. Vahvistaakseen valta-asemaansa sekä uutta uskonajattelua, Akhenaten sulki vanhojen jumalten temppelit, pyyhitytti heidän nimensä muistomerkeistä sekä rakennutti uuden egyptin pääkaupungin, Akhetatenin.
Kolminäytöksinen ooppera jakaantuu kohtauksiin seuraavasti: ensimmäinen näytös käsittelee Akhenatenin ensimmäistä hallintovuotta Thebassa. Toinen näytös käsittelee Akhnatenin hallintovuosia 5–15 ja kolmas näytös vuotta 17 sekä nykyhetkeä.
Akhenatenin ja vaimonsa kuningatar Nefertitin poika oli lapsifaarao Tutankhamon.
Oopperan henkilöt [3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Akhnaten – kontratenori
- Nefertiti, Akhnatenin vaimo – kontra-altto
- Kuningatar Tye – sopraano
- Horemhab, kenrali ja tuleva faarao – baritoni
- Amonin pappi – tenori
- Aye, Nefertitin isä ja faaraon neuvonantaja – basso
- 6 faarao Akhnatenin tytärtä – 3 sopraanoa ja 3 mezzosopraanoa
- Amenhotep III, puherooli
- kertoja, puherooli
Suomen ensi-esitys Ooppera Skaalan ja Opera BOXin yhteistuotantona helmikuussa 2021 Aleksanterin teatterissa.[4][5]
Atonin hymni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atonin hymni on ylistysteksti Aten-jumalalle. Sitä pidetään tärkeimpänä tekstilähteenä, kun tutkitaan Atonin kulttia. Hymni tunnetaan Amarna-kauden pisimpänä runoelmana ja sen sanotaan olevan itsensä faarao Akhenatenin tai hänen hovikirjureittensa laatima. Hymnissä on kohta, jossa Atoniin viitataan ainoana jumalana, mutta hymnissä mainitaan myös muita jumalia. Egyptologit pitävät sitä yleisesti yhtenä merkittävimmistä esi-homeerisen ajan runoelmista. Atenille omistettuja hymnejä samalta kaudelta on useita. Akhnaten-oopperan hymni on mitaltaan laajin ja se löytyi faarao Ayn haudasta.
Auli Särkiö-Pitkänen on kääntänyt aurinkohymniksikin kutsutun ylistystekstin Ooppera Skaalan ja Opera BOXin yhteistuotantoon vuonna 2020.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Akhnaten | English National Opera eno.org. Viitattu 17.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Akhnaten – Philip Glass philipglass.com. Viitattu 17.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Akhnaten | Philip Glass www.wisemusicclassical.com. Viitattu 17.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Musiikki | Vapaat oopperaryhmät tuottavat yhdessä Philip Glassin Akhnatenin Helsingin Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ Akhnaten operabox. Viitattu 17.1.2021.