Ajan tytär

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ajan tytär
The Daughter of Time
Kirjan kansikuvassa on tuntemattoman taiteilijan maalaus Rikhard III:sta. (Kuva on peilikuva alkuperäisestä.)
Kirjan kansikuvassa on tuntemattoman taiteilijan maalaus Rikhard III:sta. (Kuva on peilikuva alkuperäisestä.)
Alkuperäisteos
Kirjailija Josephine Tey
Kieli englanti
Genre salapoliisiromaani
Julkaistu 1951
Suomennos
Suomentaja Antero Manninen
Kustantaja WSOY SaPo
Julkaistu 1979
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Ajan tytär on vuonna 1951 julkaistu Josephine Teyn kirjoittama salapoliisiromaani. Teos jäi kirjoittajan viimeiseksi hänen elinaikanaan julkaistuksi kirjaksi. Kirja käsittelee nykyajan poliisin tutkimusta rikoksista, joita Englannin kuninkaan Rikhard III:n väitettiin tehneen. Romaanin nimi on lainaus Francis Baconilta: "Truth is the daughter of time, not of authority." ("Totuus on ajan tytär, ei auktoriteetin.")[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scotland Yardin komisario Alan Grant on joutunut sairaalaan katkaistuaan jalkansa. Pitkästyneenä hän kaipaa jotakin älyä vaativaa ajateltavaa. Hänen ystävänsä Marta Hallard ehdottaa, että hänen tulisi ottaa käsittelyyn jokin historiallinen tapaus. Koska Grant on erityisesti kiinnostunut ihmiskasvoista, Hallard tuo kuvia historiallisista henkilöistä, ja Grant kiinnostuukin heti Rikhard III:n muotokuvasta. Grant ylpeilee kyvyllään lukea henkilön olemuksesta, millainen henkilö on kyseessä. Rikhard näyttää hänen silmissään hellältä ja viisaalta mieheltä. Miksi historiankirjat kertovat Rikhard III olleen hirviö ja surmanneen veljensä kaksi poikaa tavoitellessaan Englannin kruunua?

Amerikkalaisen opiskelijan avustuksella Grant alkaa tutkia historiankirjojen ja lähteiden avulla Englannin historiaa Rikhard III:n ajalta ja erityisesti 1480-lukua. Hän tutkii Rikhardin elämää ja Towerin prinssien tapausta ja testaa teorioitaan lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Tutkittuaan viikkoja historiallisia tietoja ja asiakirjoja hän rikostutkijana tulee siihen tulokseen, että Rikhard III:n maine hirviömäisenä kyttyräselkä-kuninkaana ja murhaajana on pelkkää Tudorien propagandaa Rikhardin mustaamiseksi.

Syytön vai syyllinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjassa esitetyt pääargumentit kuningas Rikhard III:n puolustukseksi:

  • Rikhard oli laillisesti kuningas, hänellä ei ollut poliittista syytä surmata prinssejä.
  • prinssien katoamisesta Towerista ei ole todisteita Henrik VII:n noustessa valtaan.
  • syytteissä, joita Henrik esitti Rikhardia vastaan ei mainita prinssejä, ei murhasyytettä eikä varsinkaan syylliseksi julistamista murhaan.
  • Henrik ei tuonut prinssien ruumiita esiin julkisen surun ja hautajaisten ajaksi.
  • prinssien äiti Elisabet Woodville oli koko ajan hyvissä väleissä Rikhardin kanssa.
  • prinssit olivat suurempi uhka Henrikille, sillä heillä oli kruunuun suurempi oikeus.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ThinkExist.com Quotations: The Daughter of Time quotes & quotations Thinkexist.com. Arkistoitu 5 lokakuu 2017. Viitattu 30 October 2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]