Aitomahongit
| Aitomahongit[1] | |
|---|---|
Istutettua karibianmahonkia (Swietenia mahagoni) Intiassa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Mahonkikasvit Meliaceae |
| Suku: | Aitomahongit Swietenia Jacq.[2] |
| Katso myös | |
Aitomahongit (Swietenia) on mahonkikasveihin (Meliaceae) heimoon kuuluva trooppinen puusuku, johon kuuluu kolme lajia. Lajit kasvavat luontaisina Karibialla, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Mahongeista saadaan hyvin kovaa, kestävää ja arvostettua mahonkia. Puuntuotannollisesti tärkeimmät lajit ovat karibianmahonki ja hondurasinmahonki. Nykyään mahongin sijasta kaupoissa myydään usein mahongin nimellä Khaya-suvun puista, erityisesti bassaminkaijamahongista saatua puutavaraa.
Suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kolme mahonkilajia ovat CITES-listattuja.[3] Amerikasta tulevan mahongin kauppa on tiukassa valvonnassa, mutta Kaakkois-Aasiasta tulevan viljellyn puutavaran rajoitukset ovat höllempiä. Kansainväliset luonnonsuojelujärjestöt kuten Greenpeace, Maan ystävät ja Rainforest action network haluavat että mahonkilajien tuhoutuminen ja harvinaistuminen saadaan pysäytettyä tiukoilla rajoituksilla.
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karibianaitomahonki (Swietenia mahagoni) Kasvaa eteläisessä Floridassa, Kuubassa, Jamaikalla ja Haitilla. IUCN-luokituksen mukaan erittäin uhanalainen laji.
- Amerikanaitomahonki (Swietenia macrophylla) Kasvaa Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa Boliviaan saakka. IUCN-luokituksen mukaan vaarantunut laji.
- Meksikonaitomahonki (Swietenia humilis) Kasvaa Väli-Amerikan ja Meksikon Tyynen valtameren puoleisella alueella. IUCN-luokituksen mukaan vaarantunut laji.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tran Minh, M. & Laaka-Lindberg, S. & Junikka, L. (toim.): Lomakasvio, s. 170. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-124-7
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ genetic resources of Swietenia and Cedrela in the Neotropics FAO Panel of Experts on Forest Gene Resources. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)