Airsoft

Toiseksi maailmansodaksi naamioitu airsoft-peli meneillään

Airsoft (myös softaus) on 1970-luvulla Japanissa syntynyt joukkuelaji, jossa pelaajat suorittavat tehtäviä ja eliminoivat vastustajia 6 mm (tai 8 mm) muovikuulia ampuvien asejäljitelmien avulla. Peliä pelataan sekä ulko- että sisä­tiloissa, ja se painottaa elämyksellisyyttä ja joukkue­taktiikkaa.

Suomeen laji rantautui 1990-luvulla; harrastajia on nykyisin tuhansia ympäri maan, ja yhdistykset ylläpitävät säännöllisiä viikonloppu- ja skenaariotapahtumia.

Turvallisuus perustuu pakollisiin CE-hyväksyttyihin silmäsuojaimiin ja pelinjärjestäjän asettamiin etäisyys- ja tehorajoihin.

Tavanomaisia airsoft-aseita (piipun halkaisija ≤ 6,35 mm, vain muovikuulia) EI luokitella Suomen ampuma-aselain tarkoittamiksi tehokkaiksi ilma-aseiksi, eikä niiden hallussapito edellytä lupaa. Korkein oikeus vahvisti tulkinnan ratkaisussaan KKO 2023:67.

Historia

Airsoft sai alkunsa Japanissa 1970- ja 1980-luvuilla, kun tiukat tuliaselait synnyttivät kysynnän ei-tappaville asejäljitelmille.

Ensimmäiset jousi- ja kaasutoimiset mallit levisivät harrastajille, mutta läpimurron toi japanilainen Tokyo Marui, joka esitteli vuonna 1992 sähkötoimisen (AEG) FAMAS-replikan. Sähköaseiden myötä pelin suosio levisi Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Pelimuodot

Airsoftissa on useita pelimuotoja:

• Skenaario – teeman ympärille rakennettu, usein vuorokausia kestävä tapahtuma.
• CQB (engl. Close Quarters Battle) – lähitaistelupeli sisätiloissa.
• MilSim (engl. Military Simulation) – sotilaallisen toiminnan ja hierarkian simuloiminen, jossa tehtävät ja roolitus korostuvat.
• Yleisiä pelimuotoja ovat myös lipunryöstö, King of the Hill ja VIP-suojaus.

Aseet

Pääartikkeli: Airsoft-ase

Toimintatavat

Airsoft-aseet jaetaan neljään tekniseen ryhmään: sähkö- (AEG/SMG), kaasu- (esim. GBB-pistoolit), paineilma- ja jousitoimiset. Sähköaseet ovat teknisesti monimutkaisimpia; moottori pyörittää vaihdelaatikkoa, joka syöttää kuulan ja virittää männän.

Kuulat

Vakiohalkaisijat ovat 6 mm ja 8 mm. Yleisimmät massat ovat 0,20–0,40 g; erikoiskuulat (biokuulat, jälkivalaisevat) ovat biohajoavia PLA-pohjaisia tai fosforipinnoitettuja.

Lisävarusteet

Aseisiin kiinnitetään tähtäimiä, lamppuja, hihnoja ja äänivaimenninkoteloita. Kentillä sallittujen lisälaitteiden käyttö riippuu pelinjärjestäjän säännöistä.

Viritys

Tehoa, kantamaa ja tulinopeutta voidaan säätää vaihtamalla jousia, moottoreita ja sisäpiippuja. Suurpeleissä yleinen yläraja on 1,6 J (126 m/s @ 0,20 g) sarjatuliaseille; yli 2,5 J aseet rajataan kertatulialueille.

Suojavarusteet

Silmäsuojaimet

CE-hyväksytyt suojalasit tai -maskit ovat pakolliset kaikessa airsoft-toiminnassa.

Hammassuojaimet

Yleisimmät ovat jääkiekko-tyyppiset hammassuojat tai teräsverkkomaskit.

Muut suojat

Polvi-, kyynär- ja käsisuojat sekä kypärät vähentävät ruhjeita varsinkin CQB-peleissä.

Vaatetus

Pelaajat käyttävät maastopukuja tai skenaarion mukaisia asuja; taisteluliivit ja vyökotelot helpottavat varusteiden kantamista.

Lainsäädäntö Suomessa

Airsoft-aseet eivät vaadi lupaa, mutta alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen ostaessaan aseen tai kuulia. Aseen kuljettaminen julkisilla paikoilla edellyttää kotelointia.

Airsoft Suomessa

Yleisin tapahtumatyyppi on viikonloppupeli, jonka järjestää paikallinen yhdistys. Suurimmat kotimaiset skenaariot kokoavat 500–800 pelaajaa, ja kansainvälisiä suurtapahtumia ovat Ruotsin Berget ja Tšekin Border War.

Yhdistykset

Merkittäviä yhdistyksiä ovat muun muassa:

• Ehasa ry (rek. yhdistysnumero 202.095).
• Uudenmaan Airsoft ry (Uusimaa)
  • Pääkaupunkiseudun airsoft ry ja Speshul Ops ry yhdistyivät Uudenmaan Airsoft ry:ksi.
• Turkusoft (Turku).

Yhdistykset ylläpitävät pelialueita, kouluttavat uusia harrastajia ja käyvät viranomais­vuoropuhelua.

Katso myös

• Paintball

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Airsoft Wikimedia Commonsissa

• Berget Events – kansainvälisen suurpeli­järjestäjän sivu
• Border War – Tšekin suurpeli
• Kuulaportti.fi – kotimainen pelikalenteri