Ainolan lastentarha

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ainolan lastentarha
Laskuniemen lastentarha
Lapsia ja lastentarhanopettajia piirileikissä lastentarhan pihalla 1910-luvulla.
Lapsia ja lastentarhanopettajia piirileikissä lastentarhan pihalla 1910-luvulla.
Sijainti Hupisaarten kaupunginpuisto, Oulu
Koordinaatit 65°01′08″N, 025°28′32″E
Rakennustyyppi lastentarha
Valmistumisvuosi 1903
Tuhoutui 1940 (tuhoutunut pommituksessa)
Suunnittelija Viktor J. Sucksdorff
Rakennuttaja Hanna Åström
Omistaja Nuorten Ystävät
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali vuoraamaton hirsi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ainolan lastentarha oli Kiikkusaaren Laskuniemessä Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa sijainnut lastentarharakennus, joka tuhoutui talvisodan pommituksissa 1940.

Hemming Åströmin tytär, lastentarhanopettajaksi Saksassa opiskellut Hanna Åström (myöhemmin Frankenhaeuser), perusti lastentarhan Ouluun vuonna 1901. Lastentarha, joka oli tarkoitettu lähinnä Veljekset Åströmin tehtaiden työntekijöiden lapsille, aloitti toimintansa ns. Porttimökissä Hupisaarten Pakolansaaressa.[1]

Porttimökki oli pieni, eikä lastentarhaksi tarkoituksenmukainen. Lastentarha toimi rakennuksessa vain muutaman vuoden, kun Hanna Åström rakennutti uuden Laskuniemen lastentarhan läheiseen Kiikkusaareen. Kansallisromanttista karelianismia edustavan kaksikerroksisen vuoraamattoman hirsirakennuksen suunnitteli arkkitehti Viktor J. Sucksdorff. Rakennuksen sydämenä toimi miehenkorkuisella avotakalla varustettu kahden kerroksen korkuinen pirtti, jonka ympärille luokkahuoneet oli ryhmitelty. Ajan tavan mukaan opettajat asuivat rakennuksessa: alakerrassa oli yksi ja yläkerrassa kaksi huonetta opettajille. Johtajattaren asuntona toimi Merikosken puolella oleva parvekkeellinen huone. Lastentarhaan rakennettiin myös yksi Oulun ensimmäisistä vesikloseteista.[1]

Hanna Åström meni naimisiin arkkitehti Carl Frankenhaeuserin kanssa 1909 ja muutti miehensä kanssa Helsinkiin, josta he pian muuttivat Porvoon maalaiskuntaan Kullon kylään.[1] Hanna Frankenhaeuser lahjoitti lastentarhan Nuorten Ystävät -yhdistykselle vuonna 1914, jolloin lastentarhasta ensimmäistä kertaa alettiin puhua nimellä Ainolan lastentarha. Ainolan lastentarhan ensimmäinen lukukausi Nuorten Ystävien ylläpitämänä oli syyslukukausi 1914.[2]

Ainolan lastentarha tuhoutui talvisodan pommituksissa 21. tammikuuta 1940. Ainolan aluetta pommitettiin kolmesti kyseisen päivän aikana: ensimmäinen pommitus katkaisi lastentarhan sähköt, toisessa pommituksessa rikkoutuivat vesijohdot ja osa ikkunoista, kolmas pommitus osui lastentarhaan, jolloin talon vintti syttyi palamaan ja sieltä tuli levisi niin, että koko rakennus tuhoutui. Lastentarhaan kuuluneista rakennuksista säilyivät vain leikkimökki ja ns. Alakööki, jossa sijaitsi ulkohuoneet, puuliiteri, pesutupa ja tunkio.[3] Oulun kaupunki kunnosti Alaköökin lasten leikkitaloksi vuonna 1985.[4] Alakööki tuhoutui tuhopoltossa 6. lokakuuta 2011, mutta kaupunki on rakentanut sen tilalle uuden rakennuksen entiseen tyyliin.[5]

Nuorten Ystävät rakennutti arkkitehti Gustaf Strandbergin suunnitteleman uuden lastentarharakennuksen silloisten Rautatien- ja Roobertinkatujen kulmaukseen vuosina 1941–1945. Rakennuksessa toimii nykyisin kaupungin ylläpitämä Ainolan päiväkoti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lujala, Elise: ”2. Hanna Åström ja Oulun lastentarhatyön alku 1901–194”, Kiikkusaarelta koko kaupunkiin. 90 vuotta lastentarhatyön alkamisesta Oulussa, s. 15–32. Scripta Historica XVIII. Acta Societatis Historica Ouluensis. Oulu: Oulun historiaseura, 1992. ISBN 951-96461-0-8.
  2. Lujala, Elise: ”3. Nuorten Ystävät jatkaa ja kehittää lastentarhatyötä 1914–1939”, Kiikkusaarelta koko kaupunkiin. 90 vuotta lastentarhatyön alkamisesta Oulussa, s. 33–38. Scripta Historica XVIII. Acta Societatis Historica Ouluensis. Oulu: Oulun historiaseura, 1992. ISBN 951-96461-0-8.
  3. Lujala, Elise: ”4. Sodan menetyksiä ja uuden rakentamista”, Kiikkusaarelta koko kaupunkiin. 90 vuotta lastentarhatyön alkamisesta Oulussa, s. 65–71. Scripta Historica XVIII. Acta Societatis Historica Ouluensis. Oulu: Oulun historiaseura, 1992. ISBN 951-96461-0-8.
  4. Huusko, Jorma; Teppo, Jorma; et al.: Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, s. 46. Oulu: Oulun kaupunki, 1986. ISBN 951-9234-06-3.
  5. Ahola, Henrik: Alaköökin polttaja syyllistyi aiemminkin samankaltaisiin rikoksiin. Kaleva, 27.11.2012. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]