Aino Puronen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto
| |||
| Naisten pyöräily | |||
| Maantiepyöräilyn MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Rotheux-Rimière 1959 | maantieajo | |
 Pronssia |
Ronse 1963 | maantieajo | |
| Pronssia |
Laserte 1965 | maantieajo | |
| Pronssia |
Nürburgring 1966 | maantieajo | |
| Ratapyöräilyn MM-kilpailut | |||
| Pronssia |
Pariisi 1964 | 3 km takaa-ajo | |
| Pronssia |
San Sebastián 1965 | 3 km takaa-ajo | |
Aino Puronen (s. 20. tammikuuta 1936 Tusina) on inkeriläinen, Neuvostoliittoa edustanut entinen maantie- ja ratapyöräilijä, kuusinkertainen MM-mitalisti.
Puronen saavutti maantieajon MM-kilpailuissa hopeaa Rotheux-Rimière'ssä vuonna 1959 sekä pronssia Ronsessa 1963, Lasertessa 1965 ja Nürburgringillä 1966. Ratapyöräilyn MM-kilpailuissa hän sai pronssia kolmen kilometrin takaa-ajossa Pariisissa 1964 ja San Sebastiánissa 1965. Itä-Saksan Elisabeth Eichholz voitti vuoden 1965 maantieajomestaruuden, kaikki muut Purosen mitalikilpailut voitti belgialainen Yvonne Reynders. Purosen pyöräilyura päättyi vakavaan loukkaantumiseen vuonna 1967, kun hän Neuvostoliiton maajoukkueen harjoitusleirillä Gruusiassa törmäsi jyrkässä laskussa kuorma-autoon.
Puronen muutti Karjalan tasavallasta Moskovaan vuonna 1958 ja edusti tämän jälkeen Moskovan Spartakia. Hän voitti 15 Neuvostoliiton mestaruutta. Hän on toiminut 1990-luvun alusta lähtien Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen yhdyshenkilönä Moskovassa, muun muassa vuoden 2007 MM-kisoissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aino Pouronen cyclingarchives.com-tietokannassa (englanniksi)
- Aino Puronen on leijonien äitihahmo. Helsingin Sanomat, 8.5.2007, s. B11.