Aimo Hallberg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aimo Theodor Albinius Hallberg (1. maaliskuuta 186521. tammikuuta 1937)[1] oli kotkalainen pankinjohtaja. Ensimmäisen sortokauden aikana Hallberg toimi vastarintajärjestö Kagaalin Kotkan asiamiehenä. Valtiopäivillä 1905 hänet valittiin valtiovarainvaliokunnan jäseneksi.

Aimo Hallbergin vanhemmat olivat tehtaanhoitaja Carl Johan Hallberg ja Amanda Theresia Björklund ja puoliso vuodesta 1897 Evy Wilhelmina Margareta Calonius (k. 1937). Hallberg kävi kadettikoulun 1887 ja toimi Uudenmaan l. tarkk'ampujapataljoonan upseerina 1887–1988, Suomen Yhdyspankin pääkonttorin virkailijana 188–1890 ja pankin Hämeenlinnan konttorin apulaisjohtajana 1990–1995, Haminan konttorin apulaisjohtajana 1995–1996 ja Kotkan konttorin johtajana 1996–1919. PYP:n Kotkan konttorin johtaja hän oli 1919–1937 ja Kotkan anniskelu Oy:n toimitusjohtaja 1911–1917. Hallberg oli Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1910–1912 ja 1914–1915.[1]

Hallberg oli aktiivinen toimija Suomen itsenäistymisvaiheessa. Hänestä tuli Sotilaskomitean jäsen vuonna 1916.[2] Sotilaskomitean jäsenenä hänet valittiin syyskuussa 1917 komiteaan, joka käsitteli suojeluskuntien perustamiskysymystä. Käytännössä kyse oli asevelvollisuuslain valmistelukomiteasta.[3] Hallberg toimi sisällissodassa 1918 Mannerheimin esikunnassa lyhytaikaisesti pääintendenttinä ja sen jälkeen everstiluutnanttina ylipäällikön erikoistehtävissä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin oli (Viitattu 1.11.2018)
  2. Harri Korpisaari: Itsenäisen Suomen puolesta - Sotilaskomitea 1915-1918, s. 97, SKS 2009
  3. Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, osa I, s. 213, Kirjayhtymä 1980
  4. Saarinen Juhani: Kymistä Kotkaan Osa 2, s. 81, 87–88, 102, 123, 125, 129. WS Bookwell Oy, 2002.