Aida de Acosta
| Aida de Acosta | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. heinäkuuta 1884 Elberon, New Jersey, Yhdysvallat |
| Kuollut | 26. toukokuuta 1962 (77 vuotta) Bedford, New York, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Puoliso |
Oren Root III (1908–1925) Henry S. Breckinridge (1927–1947) |
| Lapset |
Oren Root IV (1911) Alva de Acosta Root (1914) |
Aida de Acosta (28. heinäkuuta 1884 Elberon, New Jersey – 26. toukokuuta 1962 Bedford, New York) oli yhdysvaltalainen seurapiirihenkilö.[1] Hänet tunnetaan ensimmäisenä naisena, joka on yksin lentänyt moottoroitua ilma-alusta. Hän pääsi Pariisissa 29. heinäkuuta 1903 lentämään Alberto Santos-Dumontin rakentamaa ilmalaivaa, viisi kuukautta ennen Wrightin veljesten ensilentoa.[2]
Myöhempinä vuosinaan de Acosta oli lähellä menettää näkönsä kokonaan glaukooman vuoksi. Hänestä tuli silmäsairauksien paremman hoidon puolestapuhuja, ja hän oli mukana perustamassa ensimmäistä silmäpankkia.[3]
Lento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aida de Acosta syntyi 28. heinäkuuta 1884 varakkaaseen kuubalaistaustaiseen perheeseen Elberonissa, New Jerseyssä.[1] Hänen sisaruksiaan olivat muun muassa kirjailijat Mercedes de Acosta ja Rita de Acosta Lydig.
Perhe oli kesällä 1903 Pariisissa, jossa 19-vuotias de Acosta ystävystyi brasilialaisen ilmailijan Alberto Santos-Dumontin kanssa. Santos-Dumont antoi hänelle kolme oppituntia ilmalaivansa № 9 lentämisestä. Lentotunteja hän ei voinut antaa, sillä kori oli niin pieni, että siihen mahtui vain yksi ihminen.[1] Santos-Dumont antoi lopulta de Acostan lentää ilmalaivalla 29. heinäkuuta 1903. Hän lensi Pariisista Bagatelleen Santos-Dumontin seuratessa häntä polkupyörällä ja antaessa ohjeita nenäliinaansa heiluttamalla.[2] Bagatellessa de Acosta laskeutui poolokentälle keskeyttäen käynnissä olleen Englannin ja Yhdysvaltain välisen ottelun. Ottelun jälkeen de Acosta palasi ilmalaivalla takaisin Pariisiin.[4] Hänestä tuli ensimmäinen moottoroitua ilma-alusta yksin lentänyt nainen.[2]
Lehdistön reaktio naiseen ilma-alusta ohjaamassa oli negatiivinen. Myös de Acostan vanhemmat järkyttyivät kuultuaan lennosta. Heidän mielestään naisen tuli saada nimensä sanomalehtiin ainoastaan mentyään naimisiin ja kuoltuaan. Niinpä Santos-Dumont salasi de Acostan henkilöllisyyden ja kertoi kirjassaan Dans l’air lentäjän olleen ”nuori ja hyvin viehättävä kuubalainen, joka oli huomattavassa asemassa New Yorkin seurapiireissä”.[4] Lento nousi jälleen esiin vasta vuonna 1932[2] illalliskutsuilla New Yorkissa, kun vieraana ollut laivaston upseeri kertoi halustaan lentää ilmalaivalla. De Acosta sanoi ymmärtävänsä halun ja kertoi tarinansa lennostaan.[1]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aida de Acosta oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen miehensä oli Oren Root III, ulko- ja sotaministeri Elihu Rootin veljenpoika.[1] Pari meni naimisiin 5. marraskuuta 1908.[5] Heille syntyi kaksi lasta: poika Oren Root IV[2] 13. kesäkuuta 1911[6] ja tytär Alva de Acosta Root[7] 1. toukokuuta 1914.[8] Liitto päättyi avioeroon noin vuonna 1925.[9]
Toisen kerran de Acosta meni naimisiin vuonna 1927[9] lakimies, kenraali Henry S. Breckinridgen kanssa. Breckinridge oli olympiatason miekkailija, Charles Lindberghin ystävä ja toimi Lindberghin asianajajana tämän pojan kidnappaustapauksessa. He erosivat vuonna 1947.[10]
De Acosta kärsi glaukoomasta ja oli lähellä menettää näkönsä kokonaan. Hänestä tuli silmäsairauksien paremman hoidon puolestapuhuja.[3] Hän johti kampanjaa Wilmerin silmätauti-instituutin perustamiseksi Johns Hopkinsin yliopistolle[1] ja oli mukana perustamassa ensimmäistä silmäpankkia,[3] jonka johtajana hän toimi 1945–1955.[1]
De Acosta kuoli Bedfordissa New Yorkissa 26. toukokuuta 1962.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Ashcroft, Bruce: de Acosta, Aida (1884–1962), s. 188–189. Teoksessa Latinas in the United States: A Historical Encyclopedia, toimittaneet Vicki L. Ruiz & Virginia Sánchez Korrol. Indiana University Press, 2006. ISBN 978-025-311-169-2. Esikatselu Google Booksissa (viitattu 8.3.2018). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kleiner, Richard: She Beat Wright Bros. – American Girl Flew First Powered Aircraft. Eugene Register-Guard, 12.8.1953, 87. vsk, nro 224, s. 6B. Eugene, Oregon: Lehden verkkoversio. Viitattu 8.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c History The Eye Bank for Sight Restoration. Arkistoitu 1.6.2009. Viitattu 8.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Women in Transportation: Changing America’s History (PDF) (sivu 10) Maaliskuu 1998. U.S. Department of Transportation Federal Highway Administration. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Miss Ada de Acosta, Bride of Oren Root – Bridegroom a Nephew of Secretary Root and Manager of the Metropolitan Railway (PDF) 6.11.1908. The New York Times. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Son Born to Mr. and Mrs. Oren Root (PDF) 14.6.1911. The New York Times. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Holiday Party Held for Alva de A. Root; Mrs. Henry Breckinridge Entertains for Her Debutante Daughter at Colony Club 20.12.1932. The New York Times. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Daughter Born to Mrs. Oren Root (PDF) 3.5.1914. The New York Times. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Clements, Kendrick A.: The Life of Herbert Hoover: Imperfect Visionary, 1918–1928, s. 483. Springer, 2010. ISBN 978-023-010-790-8. Esikatselu Google Booksissa (viitattu 10.3.2018). (englanniksi)
- ↑ Breckinridge, Henry Skillman Our Campaigns. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
| ||||||||||
