Agora (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Agora
Ohjaaja Alejandro Amenábar
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä Dario Maranelli
Kuvaaja Xavi Giménez
Leikkaaja Nacho Ruiz Capillas
Tuotantosuunnittelija Guy Hendrix Dyas
Pukusuunnittelija Gabriella Pescucci
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Espanja
Tuotantoyhtiö Telecinco Cinema
MOD Producciones
Levittäjä Focus Features
Budapest Film
Ensi-ilta
Kesto 141 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Agora on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut espanjalainen englanninkielinen historiallinen draamaelokuva. Sen ohjasi Alejandro Amenábar, joka myös käsikirjoitti sen yhdessä Mateo Gilin kanssa. Elokuvassa näyttelevät muiden muassa Rachel Weisz, Max Minghella ja Oscar Isaac. Elokuva perustuu filosofi Hypatia Aleksandrialaisen elämään.

Agora sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa 17. toukokuuta 2009.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Aleksandrian kaupunkiin Aegyptuksen diokeesissa Rooman valtakunnassa 300-luvun ja 400-luvun vaihteessa. Kaupunkia repivät uskonnolliset konfliktit pakanoiden, kristittyjen ja juutalaisten välillä. Samaan aikaan filosofi ja matemaatikko Hypatia Aleksandrialainen opettaa nuoria ja tekee tutkimusta Serapeioninin temppelissä. Hänen orjansa Davos ja oppilaansa Orestes ihastuvat kumpikin häneen.

Kristityt pääsevät pian voitolle kamppailussa vallasta: He tuhoavat Serapeionin, kieltävät pakanallisten jumalien palvonnan ja karkottavat juutalaiset kaupungista. Davos liittyy kiihkeiden kristittyjen soturien joukkoon, ja myös prefektiksi noussut Orestes joutuu myötäilemään voimakasta kristillistä kansanliikettä. Lopulta kristityt tappavat Hypatian jumalankieltäjänä ja noitana. Ennen kuolemaansa hän ehtii kuitenkin selvittää totuuden Aurinkokunnasta: Vastoin Ptolemaioksen teoriaa Aurinko ei kierräkään Maata ympyränmuotoisella kiertoradalla, vaan Maa kiertää Aurinkoa elliptisellä radalla.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Rachel Weisz  filosofi Hypatia Aleksandrialainen  
 Max Minghella  orja Davos  
 Oscar Isaac  Aegyptuksen prefekti Orestes  
 Ashraf Barhom  munkki Ammonios  
 Michel Lonsdale  filosofi Theon Aleksandrialainen  
 Rupert Evans  Ptolemaiksen piispa Synesios Kyreneläinen  
 Homayoun Ershadi  orja Aspasios  
 Sami Samir  Aleksandrian patriarkka Kyrillos Aleksandrialainen  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agora maksoi 70 miljoonaa dollaria, mutta tuotti maailmanlaajuisesti vain 39,5 miljoonan dollarin lipputulot.[2]

Agora voitti seitsemän Goya-palkintoa: paras alkuperäinen käsikirjoitus, paras tuotannonjohto, paras kuvaus, paras lavastus, paras puvustus, paras maskeeraus ja parhaat erikoistehosteet.[3]

Helsingin Sanomien kriitikko Harri Römpötti kehui elokuvaa: "Amenábarin saavutus on, että hän ymmärtää kaikkia näkökulmia, vaikkei väistä tuomitsemasta syyllisimpiä. Ja kaikki on toteutettu upeasti."[4] Saman lehden kriitikko Leena Virtanen kritisoi kuitenkin myöhemmin Weiszin roolisuoritusta ja elokuvan suurta mittakaavaa.[5] Rotten Tomatoes on kirjannut 95 Agoran arvostelua, joista 55 prosenttia on myönteisiä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Agora, Cannesin elokuvajuhlat, viitattu 23.1.2023.
  2. Agora, BoxOfficeMojo, viitattu 23.1.2023.
  3. Estos son los premios de losPremios Goya 2010, Premios Goya, viitattu 23.1.2023.
  4. Harri Römpötti: Pimeyden voimat sivistyksen temppelissä, Helsingin Sanomat, 23.8.2010, viitattu 23.1.2023.
  5. Leena Virtanen: Aleksandrian kirjaston tuho, Helsingin Sanomat, 1.3.2014, viitattu 23.1.2023.
  6. Agora, Rotten Tomatoes, viitattu 23.1.2023.