Agía Lávra
| Agía Lávra Αγία Λαύρα |
|
|---|---|
 Agía Lávra. |
|
| Sijainti | Kalávryta, Akhaia, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | ortodoksinen kirkko |
| Perustaja | Eugenios |
| Perustettu | 961 |
| Asukkaita | 10 (2011)[1] |
| Tyylisuunta | jälkibysanttilainen |
 |
|
Agía Lávra (kreik. Αγία Λαύρα, ”Pyhä lavra”) eli Agía Lávran luostari (Μονή Αγίας Λαύρας, Moní Agías Lávras) on ortodoksinen luostari Kalávrytan kunnassa Kreikassa. Sitä pidetään historiansa ansiosta itsenäisen Kreikan symbolisena syntypaikkana. Luostari sijaitsee vuoristossa noin viisi kilometriä Kalávrytan kaupungista lounaaseen.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agía Lávran luostarin perusti munkki Eugenios vuonna 961. Hän oli Athoksen Suuren lavran luostarin hermiitti, ja luostari oli alun perin Suuren lavran alaisuudessa. Tästä tulee myös luostarin nimi. Myöhemmin luostari itsenäistyi.[2][4]
Luostari sijaitsi alun perin nykyisten luostarirakennusten lähellä paikassa, jota kutsutaan nimellä Palaiomonástiro. Turkkilaiset tuhosivat luostarin vuonna 1585, koska kreikkalaiset kapinalliset piileksivät siellä. Luostari rakennettiin uudelleen alemmaksi nykyiselle paikalleen vuonna 1689. Vuonna 1770 luostarin tuhosivat albanialaiset. Luostari on kärsinyt historiansa aikana myös lukuisista maanjäristyksistä.[2][4][5]
25. maaliskuuta 1821 Patraksen piispa Germanos julisti luostarin kappelissa Marian ilmestyspäivän juhlassa alkaneeksi taistelun turkkilaisia vastaan. Kerrotaan, että luostarissa myös nostettiin Kreikan kansannousun lippu, ensimmäinen (tai ainakin ensimmäisiin kuulunut) Kreikan lippu. Tätä pidetään Kreikan vapaussodan alkupisteenä, ja kyseisestä päivästä on tullut myös Kreikan itsenäisyyspäivä. Myös luostari juhlii vuosittain samana päivänä.[2][3]
Luostari tuhoutui vapaussodassa vuonna 1826, kun Ibrahim paššan joukot polttivat sen. Se rakennettiin uudelleen vuonna 1828. Luostari tuhoutui jälleen vuonna 1943 saksalaisten joukkojen poltettua sen, koska munkit eivät suostuneet hylkäämään paikkaa. Se rakennettiin uudelleen vuonna 1950. Nykyinen luostari on siis kolmas samalla paikalla oleva luostari.[2][3][4] Vuonna 2011 luostarissa oli 10 asukasta.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luostari on rakennettu Aroánia-vuoren rinteelle noin 960 metrin korkeudelle, ja sieltä avautuu näköala Vouraïkós-joen laaksoon.[2] Luostarin keskiössä oleva nykyinen pääkirkko eli katholikon on rakennettu vuonna 1585 ja edustaa athosvuorelaista tyyppiä. Se on omistettu Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumiselle. Kirkon ympärillä ovat luostarin keljat. Sisäänkäynnin oikealla puolella on kappeli, joka toimi itsenäisyysjulistuksen paikkana.[5][4]
Luostarin museossa säilytetään vuonna 1821 nostettua ensimmäistä Kreikan lippua sekä piispa Germanoksen liturgisia esineitä. Luostarissa on myös muun muassa Katariina Suuren lahjoittama jalokivin koristeltu evankeliumikirja sekä lukuisia ikoneita, muita maalauksia ja koristeellisia puuleikkauksia.[2][3] Luostarin kirjastossa on 3 000 kirjaa ja muuta dokumenttia, joista vanhin on vuodelta 1502.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c d e f g Agia Lavra Monastery Greeka.com. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ a b c d Monastery of Agia Lavra Visit Greece. Arkistoitu 24.6.2017. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ a b c d e Monastery of Agia Lavra - Kalavrita Μοναστήρια της Ελλάδος. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ a b Monastery of Agia Lavra Ministry of Culture and Sports. Viitattu 20.2.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Agía Lávra Wikimedia Commonsissa
