Africanis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Africanis
Africanis.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Etelä-Afrikka
Määrä Suomessa ei yhtään
Rodun syntyaika arviolta 4700 eaa, joka tapauksessa ikivanha
Alkuperäinen käyttö paariakoira
Nykyinen käyttö metsästys-, karja-, vahti- ja seurakoira
Muita nimityksiä African Dog, African Canis, Chien Africain, Afrikahund, Bantu Dog, Hottentot Hunting Dog, Khoikhoi Dog, Kafir Dog, Zulu Dog, Umbwa Wa Ki-Shenzi, Sica, Isiqha, Ixhalagha, Isigola, I-Twina, Itwina, South African Pariah Dog, Canis africanus
FCI-luokitus ei FCI-rotu
Ulkonäkö
Paino 15–25 kg
Säkäkorkeus 50–60 cm
Väritys kaikki sallitaan

Africanis (Canis africanus) on afrikkalainen koirarotu. Sillä on kotiseudullaan monta nimeä, mutta africanis eli "afrikkalainen koira" on niistä yleisin ja muuallakin maailmassa käytetty. Etelä-Afrikan virallinen kennelliitto Kennel Union of Southern Africa on tunnustanut ja sijoittanut sen ryhmään "kehittyvät rodut".[1] Sen tarkempi luokittelu suoraan rotumääritelmässä on "alkukantainen metsästyskoira".

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Africanis näyttää dingon ja vinttikoiran risteytykseltä.[2] Sen ulkonäössä on piirteitä niin vinttikoirasta kuin lyhytkarvaisesta keskikokoisesta portugalinpodengostakin. Sen kuuluu olla keskikokoinen, hoikkarakenteinen, lyhytkarvainen, atleettinen ja nopea mutta kuitenkin lihaksikas.[2] Sen säkäkorkeus on 50–60 cm[2][3] (3 cm vaihtelu molempiin suuntiin sallitaan), ja se voi olla minkä värinen tahansa[3]. Selässä saattaa toisinaan kasvaa samanlainen harja[2] kuin rhodesiankoiralla, thai ridgebackilla, phu quocinkoiralla ja hottentottikoiralla, mutta ridge-mutaatioon liittyvästä dermoid sinus -terveongelmasta johtuen tällaisia yksilöitä ei yleensä suosita jalostuksessa. Pää on pitkänomainen[2][3], kartionmuotoinen[3] ja virtaviivainen[3]. Kartionmuotoinen kuono on lähes yhtä pitkä kuin kallo-osa. Otsapenger on vähäinen. Silmät ovat soikeat ja niiden koko vaihtelee keskikokoisista suuriin. Niiden sävy vaihtelee meripihkanväriset tai mustiin.[3] Korvat ovat v:n muotoiset[3] ja ne voivat olla joko pystyt, puolipystyt tai riippuvat[2][3] - toisinaan jopa keskenään eriasentoisetlähde?. Raajat ovat pitkät ja häntä kärjestään hieman ylöspäin kaartuva.[2] Yleensä africanis on lyhyt- ja sileäkarvainen, mutta myös karkeakarvaisia yksilöitä esiintyy.[3]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Africanis on älykäs ja seurakoirana ystävällinen. Uusiin tilanteisiin se suhtautuu kuitenkin varautuneesti.[2] Se soveltuu paitsi metsästykseen, myös karja-, vahti- ja seurakoiraksi. Se on vuosisatojen saatossa oppinut hakeutumaan ihmisten läheisyyteen saadakseen ravintoa ja lämpöä. Se on erinomainen juoksija, ja se tarvitsee hyvin paljon tilaa. Se on ystävällinen, mutta se vartioi reviiriään tarkkaan.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Africanis on ikivanha rotu, kenties kaikkein vanhimpia. Se polveutunee muinaisen Egyptin koirista, ja sen perimä johtaa Niilin suistolle 4700-luvulle eaa. asti. Sieltä se levisi paikallisten heimojen mukana ensin Saharan alueelle ja sieltä n. 200-luvulla etelään - sen arvellaan saavuttaneen Etelä-Afrikan viimeistään 570-luvulla.[2]

Puolivillinä koirana rotu vaelteli välillä itsekseen ja toisinaan sitä taas käytettiin karjan ohjailemiseen, vartiointiin, metsästykseen tai pelkästään seuralaiseksi. Muuan heimopäällikkö käytti 7000-päisen karjansa kontrollointiin 70 africanista.[2]

Niilin jokisuistoilta ja Afrikan muista osista on löydetty todisteita, joiden mukaan africanis olisi säilynyt melko samanlaisena jo tuhansia vuosia. Pretoriassa paikallinen rotuyhdistys Africanis Society of Southern Africa on ottanut tehtäväkseen rodun suojelemisen.[2]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Africanis on säilynyt alkukantaisena ja melko terveenä luonnollisen jalostuksen ansiosta. Sillä on myös luontainen vastustuskyky useita loisinfektioita kohtaan.[2]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Africaniksen turkki ei tarvitse erityisiä hoitotoimenpiteitä. Africanis tarvitsee hyvin paljon tilaa, sillä luonnollisessa elinympäristössään Afrikassa se juoksee ja metsästää hyvin paljon. Africanis on myös seurallinen koira. Se ei tarvitse erikoisruokia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Emerging Breeds (Arkistoituja kopioita – Internet Archive). Kennel Union of Southern Africa.
  2. a b c d e f g h i j k l Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 685–686. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
  3. a b c d e f g h i Africanis. Breeders in Africa. Viitattu 17.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Africanis