Aegon I Targaryen
| Aegon I Targaryen | |
|---|---|
| Luoja(t) | George R. R. Martin |
| Ensi- esiintyminen |
mainitaan romaanissa Valtaistuinpeli (1996) |
| Sarja | Tulen ja jään laulu |
| Henkilötiedot | |
| Sukupuoli | mies |
| Kotipaikka | Westeros |
| Aliakset | Aegon Valloittaja Aegon Lohikäärme |
| Suhteet | |
| Vanhemmat |
|
| Sisarukset |
|
| Puoliso(t) |
|
| Lapset |
|
| Lastenlapset | Aenysin lapset:
|
Aegon I Targaryen, myös nimillä Aegon Valloittaja (engl. Aegon the Conqueror) ja Aegon Lohikäärme (Aegon the Dragon)[2], on kuvitteellinen hahmo George R. R. Martinin kirjoittamassa fantasiaromaanissa Tuli ja veri (2018), ja hänet mainitaan myös kaikissa Tulen ja jään laulu -kirjasarjan osissa.
Aegon on yksi Targaryen-suvun tunnetuimmista hallitsijoista ja yksi Tulen ja jään laulun maailman merkittävimmistä henkilöistä: hän valloitti Westerosin mantereen ja loi järjestelmän, jossa yksi kuningas hallitsee kaikkia Westerosin kuningaskuntia Rautavaltaistuimeltaan. Hahmo ei ole esiintynyt Martinin kirjojen pohjalta tehdyissä televisiosarjoissa, mutta Aegonin valloituksesta kertova elokuva on suunnitteilla.[3]
Aegonin valloitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aegon syntyi Westerosissa Lohikäärmekiven saarella 27 vuotta ennen käynnistämänsä ajanlaskun alkua.[2] Targaryenit olivat siirtyneet saarelle Valyriasta miltei vuosisataa aikaisemmin Aenar Targaryenin tyttären Daenysin nähtyä unen siitä, että Valyria tuhoutuisi. 12 vuotta myöhemmin Valyria koki salaperäisen tuhonsa, ja Targaryeneistä tuli ainoita lohikäärmeratsastajia, eli ihmisiä, jotka hallitsivat lohikäärmeitä ja pystyivät käyttämään niitä aseina.[4]
Aegon, Lohikäärmekiven ruhtinas, hankkii taistelukokemusta Essosista, jossa hän tuhoaa Volantisin laivaston lohikäärmeellään Balerion Mustakauhulla. Sen jälkeen hän menee naimisiin isosiskonsa Visenyan ja pikkusiskonsa Rhaenysin kanssa; sisarusten avioituminen keskenään on Valyrian lohikäärmeruhtinaiden pitkä perinne, jonka tarkoitus on pitää suvun veri puhtaana. Yhdessä Aegon sisarineen ja lohikäärmeineen hyökkää Westerosiin, joka on jaettu seitsemään keskenään riitaisaan kuningaskuntaan. Aegon lähettää kuningaskuntien hallitsijoille viestin: he, jotka polvistuisivat, saisivat pitää maansa ja arvonimensä, mutta he, jotka kävisivät asein häntä vastaan, syöstäisiin vallasta ja tuhottaisiin. Aegon ratsastaa Balerionilla, Visenya Vhagarilla ja Rhaenys Meraxesilla, kun he valtaavat manteretta kuningaskunta kerrallaan. Heillä on lisäksi käytössä pienehkö maajoukko, joka rantautuu Mustavirran suun pohjoisrannalle. Maajoukkoja johtaa Aegonin lapsuudenystävä ja kannattaja Orys Baratheon. Laivaston komentajana toimii amiraali Daemon Velaryon.[2]
Targaryenit kukistavat kaikki vastustajansa, kuten Argilac Röyhkeän, Lorren Lannisterin ja Mern Tarhurin. Edes Westerosin suurin linnake, Harren Mustan rakennuttama ja voittamattomaksi kuvailtu Harrenhalli, ei mahda Balerionin syöksemille liekeille mitään. Osa suvuista, kuten Arrynit ja Starkit, antautuvat rauhanomaisesti nähdessään lohikäärmeiden ylivoiman.[2]
Valloitussodassa Rhaenys ja hänen lohikäärmeensä Meraxes kuolevat dornelaisten ampuessa heitä skorpionilla. Useista yrityksistä huolimatta Aegon ja Visenya eivät saa Dornea antautumaan.[2] He saavat hallintaansa seitsemästä kuningaskunnasta kuusi, ja lisäksi Aegon perustaa kaksi uutta kuningaskuntaa, Jokimaat ja Kruunumaat. Westerosissa on tuolloin kahdeksan kuningaskuntaa, mutta anakronistinen nimitys ”Seitsemän kuningaskuntaa” pidetään ennallaan. Valloitusretki käynnistää Westerosissa ajanlaskun, jossa tapahtumat päivätään joko muodossa ev. (ennen valloitusta) tai jv. (jälkeen valloituksen).[2] Aegon perustaa pääkaupunki Kuninkaansataman ja rakennuttaa kukistamiensa vihollisten miekoista ja lohikäärmeen lieskoja hyödyntäen Rautavaltaistuimen.[2] Hän viettää huomattavasti aikaa myös kotipaikassaan Lohikäärmekivellä ja tekee lukuisia kuninkaallisia vierailukäyntejä ympäri Westerosia: Aegonin mukaan hallitsijan tulisi tuntea hallitsemansa maa, ja samalla suurieleiset vierailut lohikäärmeineen osoittavat kuninkaan mahtia ja estävät kapinoita.[5] Aluksi Kuninkaansataman keskuspaikka on puinen Aegonin linnake, mutta kuningas on siihen tyytymätön ja määrää vuonna 35 aloitettavaksi kivisen Punalinnan rakennustyöt.[6]
Orys Baratheonista tulee Aegonin ensimmäinen lähin neuvonantaja eli Kuninkaan Koura. Häntä seuraavat Edmyn Tully, Alton Celtigar, ser Osmund Vahva ja ser Alyn Tulenverto. Neuvoja kuningas saa myös sisariltaan sekä useilta mestareilta ja suurmestareilta. Kuninkaankaarti perustetaan jo Aegonin valtakaudella, pieni neuvosto kuitenkin vasta Jaehaerys I:n aikana.[5] Aegon pyrkii ylläpitämään hyviä suhteita kirkkoon, vaikka kirkon opinkappaleet pitävätkin Targaryen-suvun insestiä syntinä, eivätkä septonit laillista kuninkaan avioliittoa sisartensa kanssa.[6]
Aegonin ennustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Televisiosarjan House of the Dragon (2022–) avausjaksossa ”The Heirs of the Dragon” paljastuu, että Aegonin valloitukselle on salainen syy: Aegon ennustaa maailmanlopun, jonka hän uskoo alkavan Muurin pohjoispuolelta saapuvana talvena ja pimeytenä. Ennustuksen mukaan vain Targaryenit kykenevät yhdistämään Westerosin taisteluun maailmanloppua vastaan. Taistelu käydään Game of Thrones -sarjan jaksossa ”Pitkä yö” (2019). House of the Dragonia pyörittäneen Ryan Condalin mukaan George R. R. Martin antoi paljastukselle hyväksyntänsä.[7]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aegon saa kaksi lasta: Rhaenysin kanssa Aenysin ja Visenyan kanssa Maegorin.[1] Aegon kuolee halvaukseen vuonna 37, ja seuraavaksi kuninkaaksi kruunataan hänen esikoispoikansa Aenys 30-vuotiaana. Aegonin valyrialaisesta teräksestä taottu pitkämiekka Mustalieska periytyy kuitenkin Maegorille.[6]
Aegon-nimi periytyy sukupolvelta toiselle, ja Rautavaltaistuimella istuu Aegon Valloittajan jälkeen vielä neljä muutakin Aegonia. Targaryen-dynastia hallitsee Seitsemää kuningaskuntaa noin 300 vuotta, aina Robertin kapinaan asti.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aegonin olemusta kuvaillaan käskeväksi, ja naisten sanotaan tuntevan vetoa häneen. Vaikka kapinallisia ja pettureita hän kohtelee armottomasti, antautujia kohtaan hän on avokätinen. Häntä ei pidetä erityisen hurskaana, vaikka virallisesti hän seuraakin Seitsemää jumalaa. Kuninkaana Aegon jättää valtaosan hallinnosta sisarilleen, ja hän luottaa suuresti myös pieneen neuvostoonsa. Orys Baratheonia lukuun ottamatta Aegon Targaryenilla ei ole yhtäkään läheistä ystävää.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martin, George R. R.: Tuli ja veri. Suomentanut Satu Loitsu. Helsinki: Otava, 2024. ISBN 978-951-1-49344-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Iacobucci, Jordan: Aegon The Conqueror's Family Tree, Explained Comic Book Resource. 26.6.2024. Viitattu 17.8.2024.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Martin 2024 (Tuli ja veri), Luku 1: Aegonin valloitus
- ↑ Grobar, Matt: ‘Andor’s Beau Willimon Boards ‘Game Of Thrones’ Movie At Warner Bros As Screenwriter Deadline. 3.3.2026. Viitattu 28.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Antonsson, Linda; García Jr, Elio M. & Martin, George R. R.: The Rise of the Dragon: An Illustrated History of the Targaryen Dynasty, Volume One, s. 21–23. Harper Voyager, 2022. ISBN 978-0-00-855710-2
- 1 2 Martin 2024 (Tuli ja veri), Luku 3: Kuningas Aegonin valtakausi
- 1 2 3 Martin 2024 (Tuli ja veri), Luku 4: Lohikäärmeen pojat
- ↑ Crow, David: House of the Dragon Premiere Ending: Creators Explain That Bombshell Change to Targaryen Lore Den of Geek. 21.8.2022. Viitattu 28.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aegon I Targaryen Tulen ja jään laulu -wikissä (englanniksi)