Adygeisk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adygeisk
(Adəgăqală)
Адыгейск / Адыгэкъалэ
vaakuna
vaakuna

Adygeisk

Koordinaatit: 44°53′N, 39°11′E

Valtio Venäjä
Subjekti Adygeia
Perustettu 1969[1]
Kaupungiksi 1976[2]
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunkipiiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 6 km²
Korkeus 45 m
Väkiluku (2010)  ([3]) 12 237
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 385200, 385239, 385271[4]
Suuntanumero(t) +7 87772[5]









Adygeisk ( ven. Адыге́йск; adyg. Адыгэкъалэ, Adəgăqală) on kaupunki Adygeian tasavallassa Kaukasiassa Venäjän federaatiossa. Se sijaitsee 85 kilometrin päässä Adygeian pääkaupungista Maikopista, joka on, Adygeiskin ohella, toinen Adygeian kahdesta kaupungista.[6][7][8]

Adygeisk muodostaa oman tasavallan hallinnon alaisen kaupunkipiirinsä. Asukasluvultaan Adygeisk on Adygeian kahdesta kaupungista pienempi. Kaupungissa oli 12 237 asukasta, koko kaupunkipiirissä väkeä oli maaseutuasukkaat mukaan luettuna 14 659 henkeä (vuonna 2010).[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adygeisk perustettiin vuonna 1969, koska muutamaa kuukautta aiemmin Neuvostoliiton Krasnodarin aluepiirin johdon tekemän Krsnodarin tekojärven rakentamispäätöksen seurauksena veden allejäävien maiden asukkaat piti siirtää alueelta pois. Veden alle jäi Adygeiasta kokonaan 13 ja osin 9 kylää. Kotinsa menettäneet uudelleensijoitettiin vuosina 1969–1973. Kaikkiaan tekojärven alueelta muutti pois 1957 perhettä.[1] Vuonna 1976 Adegeiskista tuli kaupunki ja sen nimi muutettiin muotoon Teutšežsk (Теуче́жск).[2] Alkuperäinen nimi otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1990. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Istorija (Historiaa kaupungin kotisivustoilla) adigeisk.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  2. a b Adygeisk (lähdeteokset vuodelta 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  3. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  4. Respublika Adygeja: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  5. Respublika Adygeja: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  6. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  7. Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudartsva, Zapadnaja Europa, Azija. Pääosin 1:500 000, 1:1 500 000 ja 1:3 000 000. 154 ja 156 (Salsk). Moskova: PKO "Kartografija" & OOO "Sovremennaja škola", 2014. ISBN 978-985-549-710-4. (venäjäksi)
  8. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]