Adrienne Lecouvreur

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adrienne Lecouvreur Corneliana Pierre Corneillesin draamassa La Mort de Pompée, Charles-Antoine Coypelin maalaus vuodelta 1726.
Adrienne Lecouvreur, Musée des Beaux-Arts, Châlons-en-Champagne.

Adrienne Lecouvreur, syntyään Adrienne Couvreur, (5. huhtikuuta 1692 Damery, Épernay20. maaliskuuta 1730 Pariisi) oli ranskalainen näyttelijä ja eräs 1700-luvun merkittävimpiä alallaan.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adrienne Lecouvreur syntyi vaatekäsityöläisen ja pesijättären tyttäreksi. Perhe muutti Pariisiin Comédie-Françaisen lähistölle Adriennen ollessa kymmenvuotias. Hänen teatteriuransa alkoi Lillestä, ja jatkui Pariisissa vuonna 1717 Jean Racinen draamassa Mithridate. Saman vuoden kesäkuussa Lecouvreur näytteli Comédie-Françaisessa ja saavutti huomattavan yleisönsuosion. Menestys aiheutti kateutta Comédie-Françaisen muissa näyttelijättärissä.

Lecouvreur ystävystyi Voltairen kanssa. Hänellä oli lukemattomia rakkaussuhteita, muun muassa Saksin kreivi Moritzin kanssa. Suhde johti kilpailutilanteeseen Bouillonin herttuattaren kanssa. Lecouvreurin yllättävä kuolema, jonka on sanottu johtuneen myrkytyksestä, on yhdistetty tähän kolmiodraamaan. Teorian mukaan murhaajatar on Bouillonin herttuatar. Kirkko piti näyttelijän työtä ylipäätään paheellisena ja kieltäytyi antamasta Lecouvreurille kristillisiä hautajaisia. Näyttelijätär haudattiin ilman papin läsnäoloa Seinen rantatörmälle nykyisen Champ de Marsin kohdalle. Tästä Voltaire sai aiheen oodinsa La mort de Mademoiselle Lecouvreur loppusäkeeseen: « Dieux ! pourquoi mon pays n'est-il plus la patrie / Et de la gloire et des talents ? » ("Taivas! Miksi maani ei ole enää kotimaa / sen enempää maineen kuin lahjakkuudenkaan?")

Lecouvreur näytteli muun muassa Crébillonin Électressa, Pierre Corneillen näytelmissä Titus ja Berenike, Le Cid ja Polyeucte sekä Voltairen Œdipessa. Hänen meriitteihinsä kuuluu myös näytteleminen viisitoistavuotiaan Ludvig XV:n hovissa 5. syyskuuta 1725, jolloin hän teki syvän vaikutuksen tämän puolisoon Maria Leszczyńskaan.

Lecouvreur näytelmien ja elokuvien aiheena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adrienne Lecouvreurin tarina on ollut useiden näyttämöteosten inspiraationa. Eugène Scribe julkaisi näytelmän Adrienne Lecouvreur vuonna 1849. Francesco Cilean kynästä syntyi ooppera Adriana Lecouvreur, jonka kantaesitys oli Milanossa marraskuussa 1902. Walter Wilhelm Goetze puolestaan kirjoitti operetin Adrienne, jonka ensiesitys annettiin Hampurissa huhtikuussa 1926. Adrienne Lecouvreur -nimisiä elokuvia on tehty kolme (vuosina 1913, 1938 ja 1955), ensimmäisen filmatisoinnin nimiosassa oli Sarah Bernhardt. Suomenkielisen teatterin Adrienne Lecouvreur -tulkitsijoista mainittakoon Ida Aalberg.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Le Couvreur, Adrienne: Lettres d'Adrienne Le Couvreur, Plon, 1992
  • Germain, Pierre: Adrienne Le Couvreur : tragédienne, Fernand Lanore, Pariisi, 1983
  • Clemént, Catharin, Adrienne Lecouvreur, ou Le Cœur transporté, Éditions J'ai Lu, 1997
  • Marciano-Jacob, Christiane: Adrienne Lecouvreur, l'excommunication et la gloire, Éditions Coprur, 2003
  • Richtman, Jack: Adrienne Lecouvreur. The Actress and the Age. A Biography. Prentice Hall, Englewood Cliffs NY 1971, ISBN 0-13-008698-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]