Adelaïde Ehrnrooth

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adelaïde Ehrnrooth.

Lovisa Adelaïde Ehrnrooth (17. tammikuuta 1826 Nastola13. tammikuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen (suomenruotsalainen) kirjailija ja suomalaisen naisasialiikkeen johtohahmoja.[1]

Ehrnrooth oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka nostivat kysymyksen naisten äänioikeudesta esille. Hän esitteli vuonna 1869 brittiläisen filosofin John Stuart Millin tutkielmaa Naisen asema, joka käsitteli sukupuolten välistä tasa-arvoa, Helsingfors Dagblad -lehdessä.[2][3][4][5]

Ehrnrooth käsitteli myös romaaneissaan yhteiskunnallisia asioita. Teokset Bilder ur familjekretserna i Finland, Dagmar, Tiden går och vi med den ja Hvardagslifvets skuggor och dagrar käsittelivät kaikki vahvoja naisia, jotka eivät suostu naimisiin pelkästään ympäristön paineesta. Romaanissa Många döttrar Ehrnrooth ottaa esille myös naisen ammattiuran. Adelaïde Ehrnrooth oli perustamassa sekä Suomen Naisyhdistystä vuonna 1884 että Naisasialiitto Unionia vuonna 1892.

Adelaïde Ehrnroothin isä Gustaf Adolf ja veljet Gustaf Robert ja Johan Casimir olivat suomalaisia kenraaleita.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sagor och minnen. Helsingfors: Edlund, 1863.
  • Julklapp för barn: Berättelser och sagor. Helsingfors, 1865.
  • Bilder från familjekretsarne i Finland. Uppsala: Schultz, 1866.
  • Gråsparfven: nytt och gammalt på vers och prosa. Helsingfors, 1866.
  • Dagmar: En hvardagshistoria. Helsingfors: Edlund, 1868.
  • Tiden går och vi med den. Helsingfors: Edlund, 1878.
  • Hvardagslifvets skuggor och dragrar. Helsingfors: Holm, 1881.
  • I dagens intressanta samhällsfrågor: Röst från en icke röstberättigad. Helsingfors, 1882.
  • Två finskors lustvandringar 1: Europa och Afrika åren 1876–77 och 1884. Helsingfors: Edlund, 1886.
  • Bland fattiga och rika: Novelletter. Helsingfors: Edlund, 1887.
  • Två finskors lustvandringar 2: Resor i Orienten. Helsingfors: Edlund, 1890.
  • Höstskörd: Reseminnen och novelletter. Helsingfors, 1895.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Neiti Adelaide Ehnrooth, 70 wuotta. Päivälehti, 17.1.1896, nro 13, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 27.11.2015.
  2. En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning I. Helsingfors Dagblad, 18.10.1869, nro 241, s. 2–3. Kansalliskirjasto Viitattu 5.7.2015.
  3. En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning II. Helsingfors Dagblad, 19.10.1869, nro 242, s. 2–3. Kansalliskirjasto Viitattu 5.7.2015.
  4. En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning III. Helsingfors Dagblad, 20.10.1869, nro 243, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 5.7.2015.
  5. En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning IV. Helsingfors Dagblad, 25.10.1869, nro 247, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 5.7.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotioja, Eeva: Uskallus puhua: Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. ISBN 978-951-51-4435-5. Teoksen verkkoversio.
  • Rosenlund, Teresa: Tre kvinnor, tre pennor: Studie av Fredrika Runebergs, Adelaïde Ehrnrooths och Annie Furuhjelms journalistiska insatser i den finlandssvenska dagspressen. SSKH meddelanden, 52. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan, 1998. ISSN 1235-3892. ISBN 951-45-8360-4.
  • Sainio, Venla: ”Ehrnrooth, Adelaïde (1826–1905)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 478–479. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
  • Westermarck, Helena: Adelaïde Ehrnrooth: Kvinnospår i finländskt kulturliv. Helsingfors: Söderström, 1928.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.