Adarnase I

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korkokuva Mtskhetassa. Adarnase I (tai Adarnase II) rukoilee Jeesuksen edessä.

Adarnase I (georg. ადარნასე I) tai Adrnerse (georg. ადრნერსე) oli Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) ruhtinas Khosroiani-dynastiasta vuosina 627–637/642.

Adarnase oli Iberian viimeisen kuninkaan Bakur III:n poika ja Kakhetin herttua (eristavi). Vuonna 627 hän auttoi Bysantin ja kasaarien armeijaa Tbilisin piirityksessä, joten Bysantin keisari Herakleios teki hänestä Iberian hallitsijan teloitettuaan sassanideja kannattaneen Stepanoz I:n. Joskus vuosien 637 ja 642 välillä (eli al-Qādisiyyahin taistelun jälkeen ja ennen Nihawāndin taistelua) hän liitti joukkonsa yhteen Albanian prinssi Džavanširin kanssa ja hyökkäsi Iranin varuskuntiin Albaniassa.[1]

600-luvun historioitsija Movses Kaghankatvatsin mukaan Adarnasella oli kolme bysanttilaista arvonimeä. Taidehistorioitsija Vakhtang Džobadzen mukaan hän oli sama henkilö kuin kunniakonsuli Adarnase (Adrnerse hypatos), joka mainitaan kaiverruksessa Džvarin luostarissa Mtskhetassa. Cyril Toumanoff kuitenkin väittää, että kaiverruksen Adrnerse tarkoittaa 600-luvun lopussa hallinnutta Adarnase II:ta.[2] Hänen muut arvonimensä olivat todennäköisesti patricius ja mahdollisesti stratelates.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Martindale, John Robert: The Prosopography of the Later Roman Empire, s. 13-14. Cambridge University Press, 1992. ISBN 0521072336.
  2. Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 344. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
Edeltäjä:
Stepanoz I
Iberian ruhtinas
627637/642
Seuraaja:
Stepanoz II