Act of War: Direct Action
| Act of War: Direct Action | |
|---|---|
 |
|
| Kehittäjä | Eugen Systems |
| Julkaisija | Atari |
| Jakelija | Steam ja Humble Store |
| Suunnittelija | Alexis De Dressay |
| Julkaistu | 15. maaliskuuta 2005 |
| Lajityyppi | strategia |
| Pelimuoto |
Yksinpeli Moninpeli |
| Ikäluokitus |
ELSPA: 16+ ESRB: 13+ |
| Alusta | Windows |
| Jakelumuoto | DVD |
 Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Act of War: Direct Action on Eugen Systemsin kehittämä ja Atarin julkaisema reaaliaikainen strategiapeli, joka ilmestyi 15. maaliskuuta 2005. Pelille ilmestyi vuonna 2006 lisäosa nimeltä Act of War: High Treason.
Act of War: Directionin juonenkuljetus on toteutettu pelin grafiikkamoottorilla sekä välianimaatioilla, joissa nähdään oikeita näyttelijöitä. Act of War: Direction Actionin juonen käsikirjoitti yhdysvaltalainen jännityskirjailija Dale Brown, joka on tunnettu sotilasilmailuun liittyvistä teknotrillereistään.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raakaöljyn hinta gallonalta nousee maailmanmarkkinoilla, ja yhdysvaltalaisen öljy-yhtiö TransGlobalin öljynjalostamo Houstonissa Texasin osavaltiossa joutuu tunnistamattoman terroristijärjestön pommi-iskun kohteeksi. Terrori-iskun seurauksena Yhdysvaltain presidentti perustaa huippumodernin terrorisminvastaisen erikoisjoukon Task Force Talonin, jonka päällikkö on Yhdysvaltain maavoimien majuri Jason Richter. Task Force Talonin ensimmäinen tehtävä on Ison-Britannian pääkaupungissa Lontoossa, jossa maailman suurimpien ja vaikutusvaltaisempien öljy-yhtiöiden toimitusjohtajat kokoontuvat keskustellakseen öljyteollisuuden tulevaisuudesta. Huippukokous joutuu kuitenkin terrori-iskun kohteeksi, ja TransGlobalin toimitusjohtaja Arthur Kingman jää terroristien panttivangiksi. Task Force Talon pelastaa Kingmanin terroristeilta, mutta valtava terroristien ja palkkasotilaiden armeija miehittää San Franciscon kaupungin ja Task Force Talon siirretään tukemaan Yhdysvaltain maavoimien ja kansalliskaartin operaatioita. Task Force Talonin ansiosta terroristien armeija kuitenkin kukistetaan, ja Yhdysvaltain presidentti siirtää kaikki yhdysvaltalaiset sotilasyksiköt ulkomailta Yhdysvaltain maaperälle.
Majuri Richter kertoo maavoimien kenraali Kellylle saaneensa selville, että terroristien suunnitelmana olisi horjuuttaa maailmantaloutta, koska terroristien toiminta on liittynyt öljyteollisuuteen. Task Force Talon lähetetään Egyptiin, jossa on TransGlobalin uusi öljynjalostamo. Richterin mukaan terroristien aikeena on tuhota öljynjalostamo, koska TransGlobal on ylläpitänyt öljyn hinnan alhaalla ja terroristien suunnitelmaan kuuluu raakaöljyn ostovoiman nostaminen ennätyskorkealle. Task Force Talon puolustaa jalostamoa terroristeilta, ja Richter saa selville, että terrori-iskut suunnitteli rahanahne venäläinen oligarkki Jegor Zakharov. Task Force Talon ja Yhdysvaltain armeija lähetetään Venäjälle, missä Zakharov on aloittanut sisällissodan estääkseen Yhdysvaltain sotilaallisen toiminnan kotimaassaan. Sisällissodasta ja Zakharovin kanssa liittoutuneista Venäjän armeijan joukoista huolimatta Task Force Talon onnistuu tehtävässään ja Zakharov joutuu yhdysvaltalaisten vangiksi.
Kun Richter ja Zakharov saapuvat Yhdysvaltain maaperälle kenraali Kelly kertoo, että Zakharovin yksityisarmeija on miehittänyt Washingtonin ja ottanut Yhdysvaltain senaatin jäsenet panttivangeiksi. Terroristit ovat ilmoittaneet, että kaikki senaattorit teloitetaan, ellei Zakharov pääse vapaaksi. Richter ei kuitenkaan suostu terroristien vaatimuksiin ja aloittaa kenraali Kellyn kanssa operaation pelastaakseen senaattorit terroristeilta. Task Force Talon pelastaa senaattorit Yhdysvaltain kongressitalosta, mutta Zakharov pakenee vankilasta ja ampuu alas Yhdysvaltain presidentin helikopterin Marine Onen. Task Force Talon evakuoi presidentin pudonneesta helikopterista ja valtaa Valkoisen talon terroristeilta, mutta Zakharov kidnappaa presidentin neuvonantajan Neville Chamberlainin ja pakottaa hänet aktivoimaan Yhdysvaltain asevoimien kokeellisen asejärjestelmän, jonka avulla tietoliikennesatelliitteja voidaan pudottaa Maan ilmakehästä alas maanpinnalle. Zakharov ampuu Chamberlainin ja yrittää tuhota Valkoisen talon, mutta hänen yrityksensä epäonnistuu ja Zakharov kuolee, kun hänen päämajansa joutuu yhdysvaltalaisten risteilyohjusten kohteeksi.
Osapuolet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Act of War: Direct Actionissa on kolme osapuolta, jotka erkanevat erilaiselta pelityyliltään. Jokaisella osapuolella pelaamisen perusmekaniikka on samanlainen, mutta pelaajan on hyödynnettävä osapuolten etuja.
Ensimmäinen osapuoli on Task Force Talon, joka on Yhdysvaltain asevoimien kuvitteellinen terrorismin vastainen erikoisjoukko. Osapuolen sotajoukkoihin kuuluu huippukoulutettuja sotilaita, monipuolisesti varustettuja panssariajoneuvoja ja futuristisia asejärjestelmiä, kuten kommandoja, Stryker-panssariajoneuvoja ja SHIELD-voimahaarniskoihin pukeutuneita sotilaita. Task Force Talonin yksiköt myös kuuluvat pelin monipuolisimpiin, koska niitä voi varustaa taistelutilanteen vaatimusten mukaisesti; esimerkiksi Stryker on aluksi pelkkä miehistönkuljetusajoneuvo, mutta sen voi myös aseistaa panssarivaunukanuunalla tai kranaatinheittimellä. Monipuolisuutensa ansiosta yksiköt voivat erikoistua useisiin erilaisiin rooleihin. Task Force Talonin heikkouksiin kuitenkin kuuluvat yksiköiden kallis hinta, minkä seurauksena pelaajan täytyy suunnitella hyökkäyksensä tarkasti, jotta hän ei menettäisi liikaa yksiköitä. Osapuolella on myös pelin pienin valikoima erilaisia yksiköitä, minkä seurauksena pelaajan on osattava hyödyntää yksiköiden monipuolisuutta.
Toinen osapuoli on Yhdysvaltain asevoimat, joiden yksikköihin kuuluu Yhdysvaltain maavoimien, merijalkaväen ja ilmavoimien sotilaita, ajoneuvoja, helikoptereita ja lentokoneita. Kahdesta muusta osapuolesta poiketen Yhdysvaltain asevoimien kaikki yksiköt pohjautuvat tosimaailmaan ja niiden ominaisuudet mallinnettu realistisesti esikuviensa mukaan, kuten M1 Abrams -taistelupanssarivaunu, M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunu, M113-miehistönkuljetusvaunu, M270 MLRS -raketinheitin ja AH-64 Apache -taisteluhelikopteri. Osapuolen etuhin kuuluu laaja valikoima yksiköitä, jotka ovat erittäin tehokkaita omassa roolissaan, mutta toisaalta Yhdysvaltain asevoimien yksiköitä ei voi hyödyntää yhtä monipuolisesti kuin kahden muun osapuolen yksiköitä. Yhdysvaltain asevoimien heikkouksiin kuuluvat myös riippuvaisuus voimageneraattorien sähkövirrasta ja kallis teknologiapuu, jonka seurauksena osapuoli pystyy valmistamaan kaikkia yksiköitä ja rakennuksia vasta pelin myöhemmässä vaiheessa.
Kolmas osapuoli on Konsortio, joka on öljy-yhtiöiden rahoittama kuvitteellinen terroristijärjestö. Osapuolen yksikköihin kuuluu alussa heikosti varustettuja sotilaita ja neuvostovalmisteisia ajoneuvoja, kuten AK-47-rynnäkkökivääreillä aseistettuja sotilaita ja Tunguska M1 -ilmatorjuntavaunuja. Konsortion teknologiapuun kehityessä pelaaja saa myös erittäin tehokkaita ja kalliita yksiköitä, kuten näkymättömiä Akula-panssarivaunuja ja YF-23 Black Widow II -suihkuhävittäjiä. Osapuoli yhdistelee halpoja ja heikkoja yksiköitä sekä kalliita ja tehokkaita yksiköitä, minkä seurauksena Konsortio vaatii kaikkien yksiköidensä ominaisuuksien hyödyntämistä. Konsortion alun rakennukset eivät vaadi voimageneraattoreita, mutta myöhemmän vaiheen rakennukset ovat Yhdysvaltain asevoimien rakennusten tavoin riippuvaisia sähkövirrasta, minkä seurauksena voimageneraattorien tuhoutuminen estää pelaajaa valmistamasta tehokkaita ja kehittyneitä yksiköitä.
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Act of War: Direct Actionin soundtrackin sävelsivät Marc Canham ja Jonathan Williams.
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pelin virallinen kotisivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)