Abulia
Abulia on sairaudesta johtuva alentuneen motivaation tila.[1] Termiä on lääketieteellisessä kirjallisuudessa käytetty apatiaa vaikeammista, mutta akineettista mutismia lievemmistä tiloista. Abulia kuvattiin erillisenä tilana ensimmäisen kerran vuonna 1838.[2]
Abuliasta on käytetty vaihtelevia määritelmiä aikojen saatossa, mutta määritelmissä on yleisesti toistunut mielenkiinnon, liikkeen ja puheen väheneminen.[2] Aloitteellisuus, spontaanius, tunnereaktiot ja reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin voivat olla heikentyneitä.[3] Abulia eroaa masennuksesta siten, että siihen ei kuulu selkeää mielialan muutosta. Abulia liittyy moniin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin, kuten eri muistisairauksiin, Parkinsonin tautiin, Huntingtonin tautiin, aivovammaan ja skitsofreniaan. Yleistä on myös abulian kehittyminen aivoverenkiertohäiriön jälkeen.[1]
William Alexander Hammond kuvasi vuonna 1883 erikseen abulomanian, jolla hän viittasi tahdonvoiman menetykseen tai patologiseen päättämättömyyteen. Termiä on käytetty viitattaessa arkisen päätöksentekokyvyn mahdottomuuden tai niin vakavaan heikentymiseen, että vaikutus toimintakykyyn on merkittävä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Jose Vega, The Neurological Disorder Abulia Verywell Health 27.5.2024, viitattu 31.5.2025 (englanniksi)
- 1 2 SR Thiago, Symptoms, causes, diagnosis and treatment of abulia Global Journal of Neurology and Neurosurgery 7.2.2022, viitattu 31.5.2025 (englanniksi)
- ↑ Srimathy Narasimhan, Shankar Balakrishnan, Aboulia: Where There is a Will There is a Way National Library of Medicine 09/2020, viitattu 31.5.2025 (englanniksi)
- ↑ Karlyle Bistas, Jean Paul Tabet, Aboulomania, a Mental Disorder Characterized by Pathological Indecisiveness National Library of Medicine 07/2023, viitattu 31.5.2025 (englanniksi)