Abastumani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maisemaa Abastumanissa.

Abastumani (georg. აბასთუმანი) on kaupunkityyppinen taajama ja kylpyläpaikkakunta Adigenin piirikunnassa Samtskhe-Džavakhetin hallintoalueella Georgiassa. Se sijaitsee Vähä-Kaukasuksella Meskheti-vuorijonon etelärinteillä pienessä Otskhe-joen laaksossa 25 kilometriä Adigenista koilliseen ja 28 kilometriä Akhaltsikhestä länteen. Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan taajamassa oli 937 asukasta.[1] Georgian kansallinen astrofysikaalinen observatorio toimii Abastumanissa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikana nykyisen Abastumanin alue kuului Odzrkhen maakuntaan, joka sai nimensä linnoitukselta. Sen rauniot ovat edelleen jäljellä taajaman lähellä. 1500-luvulla linnoitus joutui osmanien käsiin ja alue autioitui heidän hallinnassaan, mutta paikalliset kävivät edelleen sen kuumilla lähteillä. Venäjän valtakaudella vuonna 1842 alueelle syntyi lyhytikäinen saksalainen Friedenthalin (ven. Фрейденталь) siirtokunta. 1850-luvulla venäläiset asuttivat sen uudelleen varakuningas Mihail Vorontsovin suojeluksessa. Uusi asutuskeskus sai nimen Abbas-Tuman läheisen kylän mukaan ja nousi suosituksi lomapaikaksi ilmastonsa ja vesiensä vuoksi. Sen kehitys oli erityisesti suuriruhtinas Georgi Aleksandrovitš Romanovin (1871–1899) ansiota; hän kuului Romanov-sukuun ja vetäytyi Abastumaniin huonon terveytensä vuoksi. Abastumani sai kaupunkityyppisen taajaman (daba) aseman neuvostokaudella vuonna 1926.[3] Alueen matkailuinfrastruktuuria on uudistettu 2000-luvun puolivälistä lähtien.[4]

Kylpylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abastumanissa on suhteellisen kuiva vuoristoilmasto, jossa suhteellinen kosteus saavuttaa 50 prosenttia vain kesällä. Vuosittain aurinko paistaa keskimäärin 3 000 tuntia. Vuosittainen sademäärä on vuorostaan 626 millimetriä ja keskilämpötila 6,4 astetta celsiusta: tammikuussa −6,5 astetta ja heinäkuussa 17,2 astetta. Abastumanin kolmessa kuumassa lähteessä (veden lämpötila 39–48,5 astetta) ei juuri ole mineraaleja, mutta niiden vedessä on runsaasti sulfaatteja ja suolaa. Vettä on pitkään käytetty tuberkuloosin hoidossa.[5] Abastumani toimii myös lähtöpaikkana vaelluksille Bordžomi-Kharagaulin kansallispuistoon.[6]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen lisäksi että Abastumani on kylpyläkaupunki, jossa toimii hotelleja ja hoitolaitoksia, paikkakunnalla on useita kulttuurimonumentteja keskiajalta lähtien:

  • Pyhän Yrjön kirkko 1300-luvulta. Kirkko korjattiin ja sen aiemmin tuntemattomat keskiaikaiset seinämaalaukset paljastettiin näkyviin vuonna 2008.[7]
  • 1200-luvun raunioitunut linna ja kuningatar Tamarin mukaan nimetty kaarisilta.[8]
  • Pyhän Aleksanteri Nevalaisen "Uuden Zarzman" (Akhali Zarzman) kirkko, 1800-luvulla rakennettu pieni kopio 1300-luvulla valmistuneesta Zarzman katedraalista. Kirkon tilasi suuriruhtinas Georgi Tbilisissä toimineelta arkkitehdilta Otto Jacob Simonsilta, joka rakennutti sen vuosien 1899 ja 1902 välillä. Keskiaikaiset georgialaiset aiheet yhdistyvät kirkossa ajan uuteen arkkitehtuuriin. Kirkon sisätilat koristeli seinämaalauksin venäläinen taidemaalari Mihail Nesterov.[9]
  • Kylpylä, jonka rakensi kuumille lähteille vuosina 1879–1881 Pietarissa syntynyt saksalaissukuinen lääkäri Adolf Remmert (ven. Адольф Александрович Реммерт; 1835–1902). Remmert kuoli Saksassa ja haudattiin testamenttinsa mukaan Abastumanin katoliseen kirkkoon, joka ei ole säilynyt.[10]
  • Suuriruhtinas Georgin talvi- ja kesäpalatsit, jotka suunnitteli Otto Jacob Simons ja joista edellinen rakennettiin kivestä ja jälkimmäinen puusta. Ne sijaitsevat Otskhe-joen vastakkaisilla rannoilla, joten niitä yhdistämään rakennettiin pieni silta. Kesäpalatsia käyttivät neuvostokaudella puolueen virkamiehet. 1990-luvulla se luovutettiin Georgian patriarkaatille ja muutettiin Pyhän Panteleimonin nunnaluostariksi. Rakennus tuhoutui tulipalossa 12. maaliskuuta 2008 ja sitä rakennetaan parhaillaan uudelleen.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ მოსახლეობის საყოველთაო აღწერა 2014 ნოემბერი 2014. საქართველოს სტატისტიკის ეროვნული სამსახური. Viitattu 26 ივლისი 2016.
  2. ↑ National Astrophysical Observatory of Georgia observatory.iliauni.edu.ge. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 16.9.2009.
  3. ↑ Амиреджиби К.Н., Джанелидзе Т.М., Гоциридзе Г.Г., Хурцидзе М.К., Градостроительное проектирование курорта Абастумани с применением современных геоинформационных технологий (Arkistoitu – Internet Archive) (Amirejibi K.N., Dzanelidze T.M., Gotsiridze G.G., Khurtsidze M.K. "Advanced geoinformation technologies for urban planning of Abastumani resort") ArcReview № 3 (46) 2008.
  4. ↑ აბასთუმანი საქართველოს ტურისტულ რუკაზე (Abastumani on the tourist map of Georgia) 24 Saati. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 16.9.2009.
  5. ↑ აბასთუმანი; ქართული საბჭოთა ენციკლოპედია. ტ.I. – თბ., 1975. – გვ.14 ("Abastumani", teoksessa Georgian neuvostoensyklopedia, vol. I, s. 14. Tbilisi: 1975)
  6. ↑ Abastumani Borjomi-Kharagauli National Park. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 16.9.2009.
  7. ↑ В Абастумани обнаружены уникальные средневековые фрески RIA Novosti.
  8. ↑ Queen Tamar's Castle Abastumani Tourism Association. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 16.9.2009.
  9. ↑ New Zarzma Abastumani Tourism Association. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 16.9.2009.
  10. ↑ Thermal waters of Abastumani Abastumani Tourism Association. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 16.9.2009.
  11. ↑ В Абастумани (Грузия) сгорела летняя резиденция российской императорской фамилии (Venäjän keisariperheen kesäresidenssi paloi Abastumanissa Georgiassa) Moskovan patriarkaatti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Abastumani&oldid=22069564”