Abasa
Abasa (arab. عبس, ‘abasa, suom. Otsanrypistyksen suura) on Koraanin 80. suura.[1] Theodor Nöldeken luokituksessa se on "mekkalainen" järjestysnumerolla 11.[2] Suurassa on 42 jaetta.[3][4] Nimensä se on saanut ensimmäisessä jakeessa olevasta sanasta.[3][5]
Suura muistuttaa sisällöltään ja rakenteeltaan aikaisempia suuria 75–79. Se uhkaa tuomiopäivällä, kertoo Jumalan ihmeistä luonnossa ja lopuksi palaa tuomiopäivään. Suuran alussa uskovia kuulijoita varoitetaan ynseydestä sellaisia henkilöitä kohtaan, jotka eivät ole yhteiskunnan huipulla.[3]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jakeet 1–10 kertovat sokeasta, joka torjutaan:
(1) "Hän rypisti otsaansa ja kääntyi pois, (2) kun sokea tuli hänen luokseen, (3) Mistäpä tiedät: ehkä hän olisi tehnyt parannuksen (4) tai ottanut varoituksen vastaan ja hyötynyt siitä. (5) Mutta rikkaaseen (6) sinä kyllä kiinnität huomiota, (7) vaikkei hänen parannuksensa ole sinun vastuullasi. (8) Siitä, joka kiirehtii luoksesi (9) Jumalaa peläten, (10) sinä et välittänyt.[6]
- Jakeet 11–16 antavat varoituksen, jonka kerrotaan olevan myös kirjoitetussa muodossa.
- Jakeet 17–23 kiroaa ihmisen, joka on kiittämätön, vaikka Jumala on tehnyt hänelle kaiken helpoksi.
- Jakeet 24–32 kertovat Jumalan tunnusmerkeistä luonnossa. Sade halkaisee maankuoren, jolloin jyvä itää, rypäleet ja vihannekset, öljypuut ja taatelipalmut ja tuuheat tarhat kasvavat.
- Jakeet 33–42 kertovat tuomiopäivästä, Silloin näkyy sekä säteileviä että tuhkanharmaita kasvoja.[6]
Tulkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sokean torjuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jakeiden 1–10 varhaisin tafsir-selitys löytyy 800-luvun alun hadith- kokoelmasta Muwatta Malik. Se kertoo, että suurassa esiintyvä ”hän” on Muhammed, ja sokea mies on nimeltään Abdullah ibn Umm Maktum. Hadithiin sisältyvän kertojaketjun mukaan keskustelusta kertoi Yahua, joka kuuli sen Malikilta, joka kuuli sen Hisham ibn Urwalta ja tämä vuorostaan isältään. Tarinan mukaan sokea oli tullut Muhammedin luo ja pyytänyt tätä osoittamaan hänelle istuimen. Muhammed oli juuri keskustelemassa vaikutusvaltaisen epäjumalanpalvojan kanssa, ja sokean pyyntö häiritsi keskustelua. Tämän johdosta "Hän rypisti otsaansa ja kääntyi pois."[7]
Koraanin teksti antaa vaikutelman, että Jumala moitti Muhammedia. Islamilaisessa nykytulkinnassa suuraa selitetään siten, että Muhammed ei jää pohtimaan miehen vammaisuutta, vaan viittaa häneen ainoastaan "sokeana miehenä". Jumala ei nuhtele Muhammedia hänen välinpitämättömyydestään vammaista henkilöä kohtaan, vaan siitä, että hän laiminlöi henkilön, joka tuli hänen luokseen oppimaan. Profeetta antaa näin kiitettävän esikuvan vammaisiin suhtautumisesta.[8]
Islamilaisessa perimätiedossa Abdullah ibn Umm Maktum kuuluu Muhammedin kumppaneihin ja oli ensimmäisiä islamiin kääntyneitä. Muhammed nimitti hänet Medinan moskeijan muessiniksi eli rukouskutsun kuuluttajaksi.[9] Tiedon varmentavat tarinaan liitetyt todistajaketjut. Tirmidhi ilmoittaa, että tarinan on kertonut Aisha,[10] mutta al-Malik antaa ketjuksi Yahua – Malik – Hisham ibn Urwa – ibn Urwan isä.[7] Yahua eli ibn Said oli vuonna 820 kuollut orja, jonka tiedonantoja pidettiin erityisen luotettavana.[11]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On huomautettu, että Koraanin luontokuvaukset poikkeavat Mekan luonnonmaantieteellisistä oloista.[12] Myös useimmat suuran 80 jakeissa 24–32 esitetyistä kasveista eivät kuulu Hijazin alueen luontoon.[13]
Jae 38 kuuluu: "Sinä päivänä näkyy säteileviä kasvoja". Säteilevistä kasvoista kerrotaan myös Vanhassa Testamentissa (esim. Danielin kirja 12: 3).[14]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ernst, Carl, W.: How to Read the Quran. A New Guide, with Select Translations. Edinburgh University Press, 2011. ISBN 978-0-7486-5070-5
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5
- Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biografie. Mûnchen: Verlag C.H. Beck, 2008. ISBN 978-3-406-56858-9 (saksaksi)
- Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
- Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1995. ISBN 978-952-5534-22-1
- Townsend, Peter: The Mecca Mystery. Probing the Black Hole at the Heart of Muslim History. Peter Townsend, 2018. ISBN 978-0-6483132-0-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koraani, 1995; Koraani, 1942
- ↑ Ernst 2011, 44
- ↑ a b c Koraani - Otsanrypistyksen suura (ABASA) 2025. Islamopas.com.
- ↑ 'Abasa Quran.com.
- ↑ Sayyid Abul Ala Maududi: 80. Surah Abasa (He Frowned) Tafhim al-Qur'an - The Meaning of the Qur'an. englishtafsir.com.
- ↑ a b Koraani 1995, s. 464–465
- ↑ a b The Quran Muwatta Malik Book 15, Hadith 9. Sunnah.com. Viitattu 11.3.2025.
- ↑ Saulat Pervez: Disability in Islam Why Islam? Facts about Islam. Viitattu 11.3.2025.
- ↑ Abdullah ibn Umm Maktum Alim. Viitattu 11.3.2025.
- ↑ at-Tirmidhi: Jami’ al-Tirmidhi, Book 47, Hadith 383 Sunnah.com.
- ↑ Anon.: Yahya ibn Said Enzyklopädie des Islam. 2006. (saksaksi)
- ↑ Townsend 2018, s. 107
- ↑ Eldon Rutter: The Hejaz. The Geographical Journal, 1931, 77. vsk, nro 2, s. 97–108.
- ↑ Jansen 2008, s. 163
| Edeltävä suura: Al-Nazi’at |
Koraanin suurat | Seuraava suura: Al-Takwir |
| Abasa | ||
|
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 | ||