Abain alue
| Abain alue Абай облысы Абайская область |
|
|---|---|
 |
|
 Alue Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Semei |
| Pinta-ala | 185 500 km² |
| Väkiluku (2025) | 600 100 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Alueen sivusto | |
Abain alue (kaz. Абай облысы, Abai oblysy; ven. Абайская область, Abaiskaja oblast) on vuonna 2022 perustettu hallintoalue Kazakstanin itäosassa. Sen hallinnollinen keskus on Semei. Alueen pinta-ala on 185 500 neliökilometriä. Vuonna 2025 siellä oli 600 100 asukasta.[1]
Abain alue rajoittuu idässä Itä-Kazakstanin, etelässä Jetısun, lännessä Qarağandyn ja luoteessa Pavlodarin alueeseen, pohjoisessa Venäjään ja kaakossa Kiinaan. Se vastaa pinta-alaltaan vuonna 1997 lakkautettua Semein (Semipalatinskin) aluetta.[1]
Suurin osa alueesta kuuluu Kazakstanin kumpumaahan. Sen keskiosassa sijaitsee 1 100–1 300 metriä korkea Şyñğystau, joka muuttuu idässä Tarbağataivuoriksi. Korkein kohta on Tastau (2 992 metriä). Koillisessa kumpumaa rajoittuu Qalbavuoriin (1 608 metriä) ja tekojärveksi muutetun Zaisanin laaksoon. Pohjoisimmassa osassa on 200–300 metriä korkea Irtyšin tasanko.[2] Hyötykaivannaisiin kuuluvat värimetallit, mangaani, kulta ja rakennusaineet[3].
Alueen ilmasto on hyvin mantereinen. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä ja kesät kuumia ja kuivia. Tammikuun keskilämpötila on pohjoisessa –16:sta –17:ään ja etelässä –12:sta –13:een astetta. Heinäkuun keskilämpötila on 20–24 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 300, etelässä 150 ja vuorilla yli 400 millimetriä.[3] Tärkeimmät joet ovat Irtyš sivujokineen ja etelässä Balqaşin ja Alakölin vesistöihin kuuluvat Baqanas, Aiagöz, Qaraqol, Ürjar ja Emıl. Suurimmat järvet ovat makeavetiset Zaisan ja Sasyqköl sekä suolaiset Alaköl ja Jalañaşköl.[2]
Alue on etupäässä aroa ja etelässä aavikkoa. Irtyšin varrella on niittyjä ja rantatiheikköjä ja vuorilla koivu- ja haapametsikköjä.[2] Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, karhu, ilves, saiga-antilooppi ja villisika[3].
Itä-Kazakstanin alueesta kesäkuussa 2022 erotettu[1] alue jakautuu Abain, Aqsuatin, Aiagözin, Besqarağain, Borodulihan, Jañasemein, Jarman, Kökpektın, Maqanşyn ja Ürjarin piireihin sekä Kurçatovin ja Semein kaupunkialueisiin[4]. Muita kaupunkeja ovat Aiagöz ja Şar[3]. Asukkaista 79,2 prosenttia on kazakkeja, 15,7 prosenttia venäläisiä ja 1,8 prosenttia tataareja (vuonna 2025)[5].
Alueella on kaivos-, elintarvike-, kevyttä ja metalliteollisuutta. Tärkeimmät yritykset ovat Aqtoğain ja Baqyrşyqin kaivoskombinaatit.[6] Maatalous on erikoistunut viljan viljelyyn ja varsinkin lampaanhoitoon[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Informatsija o regione Kazakh Invest. Viitattu 25.9.2025.
- 1 2 3 Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 23, s. 238–239. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1976.
- 1 2 3 4 5 Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 463–464. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- ↑ Struktura Akimat oblasti Abai. Viitattu 9.6.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
- ↑ Abaiskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 25.9.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]