Aba (suku)
Aba on unkarilainen hallitsija- ja ylimyssuku Unkarin kuningaskunnan ajalta. Yksi merkittävimmistä suvun jäsenistä on Sámuel Aba, joka hallitsi Unkaria 1041-1044.
Keskiajalla noin vuonna 1200 kirjoitettu unkarilainen historiikki Gesta Hungarorum mainitsee hunnien Attilan olleen Samuel Aban esi-isä. Teoksen mukaan kreikkalaisen keisari Honoriuksen tytär synnyttyi Attilalle pojan, jonka nimi oli Csaba. Aikanaan Csaballe syntyi kaksi poikaa, Edemen ja Ed. Edemen matkasi Pannoniaan, kun Ed jäi isänsä kanssa Skyytiaan. Abat saattoivat olla yksi kolmesta suvusta, jotka muodostivat Kabar-liittovallan.[1]
Samuel Aban jälkeläisiin lukeutui mm. Amadeus Aba (myös Amade Aba), joka hallitsi maan alueella useita linnoja ja läänejä 1200-1300-lukujen taitteessa.[1] Amade Aban pojat nousivat kapinaan yhdessä Máté Csákin kanssa kuningas Kaarle Robertia vastaan ja ratkaiseva, tappioksi kapinallisille kääntynyt taistelu käytiin Rozhanovcessa 15. kesäkuuta 1312.
Aba-suvusta polveutuu 19 Aban klaaniin (Genus Aba) kuuluvaa aatelissukua: Athinai, Báthory, Báthory de Gagy, Berthóty, Budaméry, Csirke, Csobánka, Frichi, Gagyi, Hedry, Keczer, Kompolthi, Laczkffy de Nádasd, Lapispataky, Rhédey, Sirokay, Somosy de Somos, Vendéghy ja Vitéz.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Simon Kézai, László Veszprémy, Frank Schaer, Jenő Szűcs: Gesta Hungarorum. Central European University Press, 1999. ISBN 9639116319. s.72-73, 112-119