Aasianrunkojäärä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aasianrunkojäärä
Anoplophora glabripennis Enschede2008 a200.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea
Heimo: Sarvijäärät Cerambycidae
Suku: Anoplophora
Laji: glabripennis
Kaksiosainen nimi
Anoplophora glabripennis
(Motschulsky, 1853)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Aasianrunkojäärä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Aasianrunkojäärä Commonsissa

Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on Kiinasta kotoisin oleva kovakuoriaislaji, joka on puisen pakkausmateriaalin mukana levinnyt vieraslajina Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Se käyttää ravinnokseen monia puu- ja pensaslajeja, ja toukkien puulle aiheuttamat vauriot johtavat usein puun kuolemaan.

Euroopan komissio on vuonna 2015 antanut säädöksen, jonka tavoitteena on aasianrunkojäärän leviämisen estäminen.[1]

Suomessa kaikista aasianrunkojäärähavainnoista on lain mukaan ilmoitettava Eviraan.[2] Lokakuussa 2015 aasianrunkojäärää tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran luonnossa Vantaalla.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen aasianrunkojäärä on huomiota herättävän suurikokoinen hyönteinen. Sen ruumis on 25–35 mm pitkä ja väritykseltään musta. Mustalla pohjalla on valkoisia pilkkuja. Tuntosarvet ovat ruumista pidemmät, väriltään musta-valko-raidalliset.[4] Aasianrunkojäärä on hyvin samannäköinen lähisukulaisensa kiinanrunkojäärän (Anoplophora chinensis) kanssa, jota ei toistaiseksi ole kuitenkaan havaittu Suomessa.

Puun kuoren alle munitut munat ovat 5–7 mm:n pituisia, vaaleita ja pitkulaisia. Toukat ovat väriltään vaaleita ja kasvavat 5 cm:n pituisiksi. Toukat koteloituvat puun sisälle.[5]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasianrunkojäärän luontainen levinneisyysalue on Kiinassa.[5]

Se on levinnyt kansainvälisessä kaupassa puisen pakkausmateriaalin mukana Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan.[4] Sitä on löydetty myös Suomesta [6] [7] Aasianrunkojäärä on luokiteltu yhdeksi sadasta vahingollisimmasta vieraslajista.[8]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras munii munat puun kuoren alle. Munat kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua muninnasta. Toukat elävät rungon sisällä ja syövät puuta. Toukka koteloituu puun rungon sisälle. Kotelosta kuoriutuva aikuinen hyönteinen tekee puun kuoreen halkaisijaltaan 1 cm:n kokoisen, pyöreän reiän, jonka kautta se kaivautuu ulos puusta. Aasianrunkojäärä elää aikuisena noin kuukauden.[5]

Aasianrunkojäärän elinkierron pituus riippuu ilmasto-olosuhteista. Lämpimissä olosuhteissa sukupolven väli on yksi vuosi, mutta viileämmässä ainakin kaksi vuotta.[4]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rungon sisällä elävät toukat syövät jälsi- ja puuosia.[5], kun taas aikuiset hyönteiset syövät lehtipuiden lehtiä ja kaarnaa.[4]

Aasianrunkojäärä käyttää ravinnokseen monia lehtipuu- ja pensaslajeja kuten esimerkiksi haavat ja poppelit (Populus spp.), pajut (Salix spp.), vaahterat (Acer spp.), hevoskastanja (Aesculus hippocastanum), koivut (Betula spp.), lepät (Alnus spp.), omenapuut (Malus spp.), päärynäpuut (Pyrus spp.), jalavat (Ulmus spp.) ja saarnet (Fraxinus spp.).[4]

Aasianrunkojäärä tekee puun runkoon halkaisijaltaan 1 cm:n kokoisen reiän, jonka kautta aikuinen hyönteinen tulee ulos.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/893, toimenpiteistä Anoplophora glabripennis (Motschulsky) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi eur-lex.europa.eu. 9.6.2015. Euroopan komissio (EU). Viitattu 19.10.2015.
  2. FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki kasvinterveyden suojelemisesta 702/2003 (10 § Ilmoittamisvelvollisuus) www.finlex.fi. Viitattu 19.10.2015. fi
  3. Murto, Roosa: Vaarallinen tuholainen levisi luontoon Vantaalla: Lehtipuut kaadettava sadan metrin säteeltä. Helsingin Sanomat, 23.10.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.10.2015.
  4. a b c d e Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: aasianrunkojäärä www.evira.fi. Viitattu 19.10.2015.
  5. a b c d European and Mediterranean Plant Protection Organization (EPPO): Anoplophora chinensis Viitattu 19.10.2015.
  6. Suomesta löytyi ikävä itäinen vieras | LUOMUS www.luomus.fi. Viitattu 19.10.2015.
  7. Arkisto - Metsien tuholaisia salamatkusti puupakkauksissa keväällä 2015 - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira www.evira.fi. Viitattu 19.10.2015.
  8. Global Invasive Species Database www.issg.org. Viitattu 19.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.