Aarne Alvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Antero Alfving

Aarne Antero Alfving myöh. Alvi (8. tammikuuta 1896 Vesilahti26. kesäkuuta 1952) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat leipuri Kustaa Vilhelm Alfving ja Klaara Karoliina Enebäck. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Eugenia Povarowin kanssa.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvi kävi kansakoulun ja yksityisesti viidennen luokan Haminan yhteiskoulussa vuonna 1924.[1][2]

Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n 4. komppania.

Alvi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 6. maaliskuuta 1916, josta hänet siirrettiin 30. toukokuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin hänen sairautensa takia siviilitöihin 13. heinäkuuta 1916. Takaisin pataljoonan täydennysjoukkoon hän palasi 18. tammikuuta 1917, josta hänet siirrettiin 18. elokuuta 1917 takaisin omaan komppaniaansa.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Alvi astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueen varajohtajaksi 3. Jääkärirykmentin 10. jääkäripataljoonan 7. komppaniaan. Hän osallistui sisällissodassa taisteluihin Tampereella ja Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvi palveli sisällissodan jälkeen edelleen 3. Jääkärirykmentissä, jonka nimi muutettiin myöhemmin ensin Savon jääkärirykmentti n:o 3:ksi ja edelleen Uudenmaan rykmentiksi. Hän toimi joukkueenjohtajana 7. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 17. tammikuuta 1921 Pioneeripataljoona n:o 2:een, josta myöhemmin muodostettiin Rautatiepataljoona. Hän toimi aluksi 2. komppanian vääpelinä ja 14. toukokuuta 1921 alkaen koulutusaliupseerina, josta tehtävästä hänet komennettiin 13. tammikuuta 1925 pataljoonan varusmestariksi. Tykistöön hänet siirrettiin 1. toukokuuta 1925 ja sijoitettiin Kenttätykistörykmentti 1:een täydennysvarastonhoitajaksi. Vuosina 1928–1933 hän toimi useita kertoja rykmentin rahastonhoitajan tehtävissä. Sotilaspiiriin hänet siirrettiin 1. huhtikuuta 1934 ja sijoitettiin Tampereen itäisen sotilaspiirin (myöh. Tampereen sotilaspiirin) esikuntaan aluejärjestön varastonhoitajan toimeen, missä toimessa olikin aina Talvisodan syttymiseen saakka. Hän on myös hoitanut viransijaisena Tampereen itäisen sotilaspiirin talouspäällikön tointa 9. toukokuuta 1935 – 11. lokakuuta 1935 ja 18. marraskuuta 1935 – 31. joulukuuta 1935 sekä 12. toukokuuta 1936 – 25. marraskuuta 1936 väliset ajat.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvi osallistui talvisotaan toimistoupseerina Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirin esikunnassa. Välirauhan aikana hän toimi aluksi samassa tehtävässä, mutta siirrettiin päälliköksi Tampereen teollisuuspiirin Raaka-ainevarikko 2:een, toimien samalla myös Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin huoltopäällikön apulaisena. Jatkosotaan hän osallistui Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin huoltopäällikkönä.[2]

Sotien jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvi toimi sotien jälkeen Tampereen sotilaspiirin huoltopäällikön apulaisena ja suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen Toimisto 4:n toimistoupseerina, josta tehtävästä hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1946 ja siirtyi Jääkäriliiton Tampereen alaosaston rahastonhoitajaksi. Hänet on haudattu Tampereelle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975