Yhdeksänvuotinen sota

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. marraskuuta 2020 kello 21.59 käyttäjän Fiwiki-tools-bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee 1600-luvun lopulla käytyä yleiseurooppalaista sotaa. 1590-luvulla Irlannissa riehuneesta kapinasta kerrotaan artikkelissa Yhdeksänvuotinen sota (Irlanti).
Yhdeksänvuotinen sota
Ludvig XIV Namurin piirityksessä
Ludvig XIV Namurin piirityksessä
Päivämäärä:

24. syyskuuta 168820. syyskuuta 1697

Paikka:

Manner-Eurooppa, Irlanti, Pohjois-Amerikka

Lopputulos:

Rijswijkin rauha

Vaikutukset:

Ludvig XIV tunnusti Vilhelm III Oranialaisen Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuninkaana

Osapuolet

Ranska
Irlannin jakobiitit

Augsburgin liitto:
Alankomaat
Englanti Englanti
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Espanja
Savoiji
 Ruotsi (vuoteen 1691)
Skotlanti Skotlanti

Komentajat

Ludvig XIV
Jaakko II

Vilhelm III Oranialainen
Godard van Reede
Englanti Maria II
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Leopold I
Viktor Amadeus II
ja muita

Vahvuudet

420 000

350 000

Yhdeksänvuotinen sota (eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota) käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla.[1]

Ranskaa johti tuolloin Ludvig XIV. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä Pfalzin vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pfalzin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset jakobiitit, kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Englanti, Espanja, Savoiji ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 sotilaan joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Sodalle olivat tyypillisiä monet piiritystilanteet, kuten varsinaiset sotatoimet aloittanut Philippsburgin piiritys 1688, Monsin piiritys vuonna 1691, Namurin piiritys vuonna 1692 sekä Charleroin ja Barcelonan piiritykset. Marsalkka Sébastien Le Prestre de Vauban oli Ludvig XIV:n piiritystekniikan asiantuntija.

Rauha solmittiin vuonna 1697 Rijswijkissä, Hollannissa.[1] Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella.

Pian rauhanteon jälkeen Espanjan Kaarle II kuoli lapsettomana, ja vuonna 1701 alkoi Espanjan perimyssota.

Lähteet

  1. a b War of the Grand Alliance Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.6.2013.

Aiheesta muualla

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.