Virtsahappo
Virtsahappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 7,9-dihydro-3H-puriini-2,6,8-trioni |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | C12=C(NC(=O)N1)NC(=O)NC2=O[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C5H4N4O3 |
Moolimassa | 168,122 g/mol |
Sulamispiste | Hajoaa kuumennettaessa |
Liukoisuus veteen | 60 mg/l [2] |
Virtsahappo on orgaaninen yhdiste, jota syntyy puriinipohjaisten yhdisteiden aineenvaihduntatuotteina[3]. Erityisesti ainetta syntyy ksantiinioksidaasin hapettaessa hypoksantiinia ja ksantiinia. Useissa nisäkkäissä, lukuun ottamatta ihmistä ja muita kädellisiä, se hapetetaan pidemmälle uraattioksidaasin avulla allantoiiniksi[1]. Virtsahapon suoloja nimitetään uraateiksi[3].
Kihdissä elimistön virtsahappo- ja uraattipitoisuus on hyvin korkea ja huonosti liukenevat uraattisuolat aiheuttavat niveltulehduksen[4]. Muita sairauksia joihin vaikuttaa myös runsas virtsahappopitoisuus eli hyperurikemia ovat verisuoniston ja sydämen sairaudet sekä metabolinen oireyhtymä[5]. Matala uraattipitoisuus on usein tyypillistä MS-taudille[6] tai merkki oksidatiivisesta stressistä[7]
Lähteet
- ↑ a b Uric Acid - Substance summary NCBI. Viitattu 24. marraskuuta 2008.
- ↑ Physical properties: Uric acid NLM Viitattu 24.11.2008
- ↑ a b Ruokavalioita kihtipotilaalle Tohtoripiste.fi. Viitattu 24.11.2008.
- ↑ Kihti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 1.8.2008. Viitattu 24.11.2008.
- ↑ Heinig M, Johnson RJ.: Role of uric acid in hypertension, renal disease, and metabolic syndrome. 2006. PubMed. Viitattu 24.11.2008.
- ↑ Toncev G, Milicic B, Toncev S, Samardzic G.: Serum uric acid levels in multiple sclerosis patients correlate with activity of disease and blood-brain barrier dysfunction. 2002. PubMed. Viitattu 24.11.2008.
- ↑ Bernhard F. Becker: Towards the physiological function of uric acid 1993. ScienceDirect. Viitattu 24.11.2008.
Aiheesta muualla
- DrugBank: 7,9-Dihydro-1h-Purine-2,6,8(3h)-Trione (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Uric acid (englanniksi)
- KEGG: Uric acid (englanniksi)