Verkkomaha

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. tammikuuta 2017 kello 15.46 käyttäjän Pitke (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Märehtijän mahat. n=verkkomaha.

Verkkomaha eli kuninkaankypäri (lat. reticulum) on märehtijöiden etumahojen kraniaalisin eli etummaisin osa. Nimensä se on saanut siitä, että sen sisäpuolinen limakalvo on verkkomaisten poimujen peitossa. Poimujen välit ovat n. 1 cm² kokoisia. Poimuissa on lihassäikeitä ja kun verkkomaha supistuu, poimuihin jää lyhyitä rehusäikeitä. Naudan verkkomaha on jalkapallon kokoinen ja supistuu lähes greipin kokoiseksi. Se ikään kuin pumppaa ja valikoi rehumassaa. Hienommat osaset työntyvät satakertaan eli lehtimahaan, karkeammat palaavat pötsiin.

Verkkomaha sijaitsee pötsin etupuolella heti pallean takana vatsaontelon vasemmalla puolella. Verkkomahan vieressä on maksa ja pallean toisella puolella sydän. Nauta syö nopeasti hotkimalla ja asettuu sitten märehtimään. Jos rehun seassa on teräviä esineitä kuten nauloja tai rautalanganpätkiä, ne päätyvät vähitellen verkkomahaan ja sen supistusten seurauksena pistävät limakalvosta läpi. Vierasesine saattaa pistää maksaan tai sydämeen. Lammas ja vuohi syövät rehunsa tarkemmin, ja vastaavat tapahtumat ovat harvinaisia.

Verkkomahan etuseinässä on nuorilla eläimillä limakalvopoimujen muodostama kouru, jota pitkin maito menee suoraan satakertaan ja siitä juoksutusmahaan. Tätä kourua kutsutaan usein märekouruksi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä märehtimisen kanssa. Poimut sulkeutuvat kouruksi juomisrefleksin seurauksena. Tämä ei toimi enää aikuisella märehtijällä.