Siirry sisältöön

Vaalimonarkia

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 3. toukokuuta 2023 kello 13.33 käyttäjän Sullay (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 3. toukokuuta 2023, perustui tähän versioon.

Vaalimonarkia on monarkia, jota hallitsee vaaleilla valittu monarkki; yleisesti niin sanottu vaalikuningas, joka on valittu vaaleilla eliniäksi asemaansa. Vaalikuninkaita oli keskiajalla Ruotsissa (vuoteen 1544) ja Tanskassa (vuoteen 1669).[1] Myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarit valittiin vaaleilla. Vaaliin oikeutettuja olivat yleensä vain korkeimpien aatelissukujen edustajat, esimerkiksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin vaaliin oli oikeutettu seitsemästä yhdeksään korkeaa aatelismiestä, joita kutsuttiin vaaliruhtinaiksi. Kuningasehdokkaat yleensä myös lahjoivat itselleen äänensä vaaliruhtinaiden keskuudesta.lähde?

Nykyään vaalimonarkia on käytössä Malesian kuninkaan ja paavin valinnassa.lähde?

Lähteet

  1. ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 68. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20163-4
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaalimonarkia&oldid=21513419”