Uhanalainen kieli

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. syyskuuta 2021 kello 15.32 käyttäjän 2001:14ba:4630:d000:29ca:653:c812:d1b1 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle. Noin 97 prosenttia maailman ihmisistä puhuu vain noin neljää prosenttia maailman kielistä eli noin kolme prosenttia maailman ihmistä puhuu noin 96 prosenttia maailman kielistä. Unescon arvion mukaan vuoteen 2100 mennessä jopa 90 prosenttia olemassa olevista kielistä saattaa olla korvautunut jollain valtakielellä.[1] Ethnologue luokittelee 473 kieltä uhanalaisiksi.[2]

Esimerkiksi monista Pohjois-Amerikan alkuperäiskielistä tuli uhanalaisia 1800- ja 1900-luvuilla, kun silloinen kielipolitiikka yritti estää tai jopa kieltää niiden käytön.

Kuolleella kielellä ei enää ole puhujia.

Uhanalaisen kielen määritteleminen

Unesco käyttää kielten uhanalaisuuden määrittelyssä kuutta kriteeriä[1]:

  1. kielen siirtyminen sukupolvelta toiselle
  2. kielen puhujien lukumäärä
  3. kielen puhujien osuus kokonaisväestöstä
  4. kielen käyttö olemassa olevissa kielenkäyttötilanteissa
  5. kielen suhtautuminen uusiin medioihin ja kielenkäyttötilanteisiin
  6. olemassa oleva kielenopetusmateriaali.

Kieltä on arvioitava kaikkien kuuden kriteerin perusteella. Menestyminen yhdessä kategoriassa ei ole riittävä tae kielen säilymisestä.[1]

Esimerkiksi ainu on uhanalainen kieli Japanissa, sillä sitä puhuu vain 300 ihmistä, joista vain noin 15 käyttää kieltä aktiivisesti, ja vain muutama uuden sukupolven edustaja oppii sen. Kieli voidaan määritellä uhanalaiseksi myös, jos sillä on sata puhujaa, mutta kaikki sen puhujat ovat yli 90-vuotiaita ja kieltä ei opeteta uudelle sukupolvelle.

Joillakin kielillä saattaa olla kymmeniätuhansia puhujia, mutta ne voidaan määritellä uhanalaisiksi, koska puhujaväestön lapset eivät enää opettele kieltä, tai puhujat ovat vaihtamaisillaan käyttökieleksensä kansallisen kielen korvaamaan paikalliset kielet.

Sadan puhujan kieli taas voidaan katsoa hyvinkin eläväiseksi, jos se on jonkin yhteisön ensisijainen kieli, ja jos se on ensimmäinen, jopa ainoa, kieli kyseisen yhteisön lapsille.

Esimerkkejä uhanalaisista kielistä

Katso myös

Lähteet

  1. a b c Language Vitality and Endagerment (PDF) 10.–12.3.2003. Unesco. Viitattu 20.4.2010. (englanniksi)
  2. Endangered Languages Ethnologue. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla