Sympaattinen hermosto

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. heinäkuuta 2022 kello 12.31 käyttäjän InternetArchiveBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sympaattinen hermosto latinankielisen termein.

Ääreishermostossa sympaattista hermostoa edustaa sympaattinen hermorunko (lat. truncus sympathicus), joka muodostuu sympaattisista ganglioista ja niitä yhteen liittävistä aksonikimpuista. Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumattoman (autonomisen, vegetatiivisen) hermojärjestelmän toinen pääosa. Sympaattisia hermorunkoja on kaksi ja ne sijaitsevat molemmin puolin selkäydintä. [1]

Sympaattinen hermosto säätelee verenkiertoelinten, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virtsaelinten toimintoja. Sympaattisen hermoston toiminta vilkastuu stressitilanteissa ja fyysisessä rasituksessa. Se lisää elimistön suorituskykyä mm. avartamalla hengitysteitä, lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä ja iskutilavuutta, lisäämällä sydämen ja luustolihasten verenkiertoa sekä rajoittamalla ihon ja ruuansulatuselimistön verenkiertoa. Maksan glykogeeni pilkkoutuu glukoosiksi verenkiertoon. Samoin rasvakudoksesta vapautuu rasvahappoja helposti hyödynnettävinä energialähteinä. Silmien mustuaiset laajenevat. Pitkäkestoisessa sympatikotonuksessa monet hormonitoiminnot muuttuvat, esimerkiksi kortisolin eritys lisääntyy.

Sympaattisten hermojen preganglionaaristen neuronien synapsipäätteistä erittyy asetyylikoliinia, kun taas postganglionaaristen neuronien synapsipäätteistä erittyy useimmiten noradrenaliinia. Noradrenaliinin tavoin vaikuttavia aineita kutsutaan sympatomimeeteiksi ja sympaattisen hermoston toimintaa estäviä aineita sympatolyyteiksi.

Tahdosta riippumattoman hermoston toinen osa on parasympaattinen hermosto. Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto vaikuttavat toistensa suhteen usein vastakkaisesti. Sympaattiset hermosyyt johtavat selkäytimestä sympaattiseen hermorunkoon, jossa on hermosoluja, ja siitä edelleen pääte-elimeen.

Lähteet

  1. Lääketieteen sanasto | Terve.fi www.terve.fi. Arkistoitu 1.9.2017. Viitattu 31.8.2017.

Aiheesta muualla

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.