Siihenastisen presidentin Lauri Kr. Relanderin, joka oli virkakautensa loppupuolella myötäillyt oikeistoa ja Lapuanliikettä, arvovallan murenemisesta hänen oman puolueensa Maalaisliiton piirissä kertoi se, että puolueen eduskuntaryhmän koeäänestyksessä eduskunnan puhemies Kyösti Kallio voitti hänet ylivoimaisesti. Karjalan maalaisliittolaiset tukivat silti Relanderia, joka olisi itsekin ollut halukas jatkamaan virassaan. Maalaisliiton puoluekokous hylkäsi kuitenkin istuvan presidentin valitsemalla presidenttiehdokkaaksi Kallion äänin 87–63.[5] Maalaisliiton valitsijamiesten taivuttamiseksi Svinhufvudin taakse presidentinvaalin ratkaisevassa äänestyksessä käytettiin ankaraa painostusta. Suojeluskuntajärjestön ylipäällikkö kenraali Lauri Malmberg jopa ilmoitti heille, että hän ei voi taata yhteiskuntarauhan säilymistä, mikäli Ståhlberg valitaan presidentiksi.[6]
Svinhufvudin voittoa presidentinvaalissa pidettiin myös Lapuanliikkeen voittona, koska hän oli ainoa henkilö, johon Lapuanliike ja Relander luottivat.[1] Uusi presidentti osoitti kuitenkin heti virkaan astuttuaan ”lapualaisille” heidän paikkansa. Kun liikkeen edustajat kävivät presidentin luona esittämässä näkemyksiään uuden hallituksen kokoonpanosta, Svinhufvud ilmoitti käyvänsä hallitusneuvotteluja vain eduskuntaryhmien kanssa.[7]
Valitsijamiesten vaalit järjestettiin 15.–16. tammikuuta.[8] Vaaleissa asetettiin 970 ehdokasta, joista 60 (6,2 %, −0,2) oli naisia.[9]
.jpg)
