Rikhardinkadun kirjasto

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. maaliskuuta 2023 kello 10.33 käyttäjän ZacheBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rikhardinkadun kirjasto
Rikhardinkadun kirjasto heinäkuussa 2011.
Rikhardinkadun kirjasto heinäkuussa 2011.
Osoite Rikhardinkatu 3
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°09′58.4″N, 24°56′46″E
Rakennustyyppi kirjasto
Valmistumisvuosi 1881
Suunnittelija Theodor Höijer
Omistaja Helsingin kaupunki
Tyylisuunta Uusrenessanssi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Rikhardinkadun kirjasto on kirjasto Helsingin Kaartinkaupungissa. Uusrenessanssia edustavan kirjastorakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Theodor Höijer, ja se valmistui vuonna 1881 Pohjoismaiden ensimmäisenä yleiseksi kirjastoksi suunniteltuna rakennuksena[1]. Myöhemmin, 1920-luvulla, kirjastoon rakennettiin arkkitehti Runar Eklundin suunnittelema lisäkerros ja kirjatornina tunnettu siipirakennus pihan puolelle. Kirjasto oli Helsingin pääkirjasto vuoteen 1986 saakka.

Kun uusi pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa, Rikhardinkadun kirjastossa aloitettiin kaksi vuotta kestäneet uudistustyöt. Professori Olof Hanssonin suunnittelemana pyrittiin palauttamaan rakennuksen alkuperäinen tyyli. Peruskorjauksen toinen vaihe valmistui vuonna 2003, jolloin otettiin käyttöön muun muassa uusi nettihuone sekä lukusalin salonki. Lisäksi musiikkiaineisto sai uudet tilat.[1]

Kirjaston tiloissa ovat toimineet Suomen Taideyhdistys ja Suomen Tiedeseura.

Vuoden 1882 säätyvaltiopäivillä aatelittomien säätyjen kokoukset pidettiin vastavalmistuneessa kirjastotalossa.[2] Toisen kerroksen tiloissa on nykyään aiheesta kertova muistolaatta.

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.