Raatajat rahanalaiset

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. lokakuuta 2022 kello 11.44 käyttäjän 2a00:1d50:3:0:48a1:2383:b1d7:2c38 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raatajat rahanalaiset
Nimi Raatajat rahanalaiset
Toinen nimi Kaski
Tekijä Eero Järnefelt
Valmistumisvuosi 1893
Taiteenlaji öljymaalaus
Korkeus 131 cm
Leveys 167,5 cm
Sijainti Ateneumin taidemuseo
Paikkakunta Helsinki

Raatajat rahanalaiset eli Kaski on kaskenpolttoa kuvaava Eero Järnefeltin ulkoilmamaalaus vuodelta 1893. Se ostettiin jo valmistumisvuonnaan Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiin eli se kuuluu nykyään Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.

Maalauksen historia

Järnefelt vietti perheensä kanssa kesän 1893 Onkiveden rannalla, Väisälänmäen kylän Rannan Puurulan suuressa talossa. Maalauksen malleina olikin talon väkeä ja naapureita.[1]

Syntyaikanaan maalaus oli ajankohtainen. Suomessa oli koettu nälänhätää, koska vuodet 1892–1893 olivat olleet katovuosia. Ruoan eteen jouduttiin tekemään töitä entistä ankarammin. Kaskiviljely oli tuolloin vielä yleinen viljelymenetelmä Pohjois-Savossa, missä maalauspaikka[2] Lapinlahden Väisälänmäki sijaitsee. Järnefelt maalasi teoksen ulkoilmamaalauksen tapaan paikan päällä,[3] mutta käytti apunaan myös sieltä ottamaansa valokuvaa kaskitöissä olevasta tytöstä.[4] Pienen tytön mallina oli Johanna Kokkonen, joka työskenteli piikana talossa.[4] Järnefelt kuvasi hänet hieman resuisempana kuin miltä hän valokuvan perusteella todellisuudessa näytti. Järnefelt lisäsi tytön kasvoille nokea ja muutti hiukset hapsottavammiksi. Lisäksi maalauksessa tytön vatsa on nälän ja pettuleivän turvottama, vaikka Kokkosella näin ei ollut.[4][2]

Maalauksen sisältö ja tulkinnat

Maalauksen keskeinen hahmo on etualan vaaleatukkainen tyttö, jonka katse suuntautuu katsojaan. Tytön vieressä on tuohivirsuihin, hattuun ja risaisiin vaatteisiin pukeutunut mies ja taustalla muuta palvelusväkeä. Kaski on korkealla mäellä. Siniset vaarat siintävät taustalla, mutta maalauksen kuvakulma ei näytä näkymää ylhäältä alas, kuten joskus isänmaallisissa Kolin maisemissa.[5]

Kuvan surulliselta ja avuttomalta näyttävään tyttöön on helppo samaistua. Kaskeamista tuntemattomat ovat tulkinneet maalausta monin tavoin. Sen on nähty kuvaavan muun muassa tulipalon jälkeistä kodittomuutta tai lasta pommitusten ja poltetun kylän raunioilla.[5]

Raatajat rahanalaiset on nähty tolstoilaisena ja yhteiskunnallisesti kantaa ottavana maalauksena, joka kuvaa työväestön osan kovuutta. Realistinen maalaus on yhdistetty yhteiskunnan uudistamiseen ja Ilja Repinin voimakkaiden maalausten työtätekevään kansaan aikana, jolloin suomalainen älymystö taisteli Venäjästä vapautumisen puolesta.[6] Maalausta on pidetty myös uskonnollisena teoksena, koska savu muodostaa pyhimyskehän etualan tytön pään ympärille. Maalaus on sävyltään ainutlaatuinen Järnefeltin tuotannossa. Hän teki kansankuvauksia myöhemminkin, mutta niissä oli humoristinen laatukuvamainen tunnelma.[3][2]

Maalaus on saanut nimensä Kalevalan säkeistä "tuop' on piika pikkarainen, raataja rahanalainen". Säe on osuva, koska kaskeajat ovat palkollisia, joille palkka maksettiin viljana. He jäivät palkatta, jos kato vei viljan.[3] Raataja tarkoitti savolaismurteissa kaskiviljelijää.[7]

Lähteet

  1. http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?action=gen&lang=fi&si=http%3A%2F%2Fwww.muusa.net%2FTeos_B0A6654A-623D-458C-A695-A2D649EE43FC&imagesize=0 (kuollut linkki)
  2. a b c Kultakausi-oppimateriaali Viitattu 10.5.2010
  3. a b c Ateneum-opas Viitattu 15.1.2013. http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&si=http%3A%2F%2Fwww.wandora.org%2Fdefaultsi%2F1178268640531-13
  4. a b c Jackson David. Ateneumin taidemuseon Arjen sankarit -näyttelykirjassa, 2010, s.120.
  5. a b Karjalainen, Tuula: Kantakuvat: Yhteinen muistimme, s. 73–75. Helsinki: Maahenki, 2009. ISBN 978-952-5652-69-7.
  6. Jackson D.: Natural North: Russia and the Nordic Countries teoksessa Illusions of Reality: Naturalist Painting, Photography, Theatre and Cinema 1875-1918. Ateneumin Taidemuseon näyttelykirja 2011, s. 119.New York: Distributed Art Publishers,Inc.
  7. Kolin kaskiopas. PDF, sivu 13. Viitattu 7.11.2019.

Aiheesta muualla