Puolan toinen tasavalta

Puolan tasavalta Rzeczpospolita Polska
1918–1939
lippu vaakuna
Puolan toinen tasavalta vuonna 1930
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Józef Piłsudski (1918–1922) Gabriel Narutowicz (1922) Stanisław Wojciechowski (1922–1926) Ignacy Mościcki (1926–1939)
Pääkaupunki	Varsova
Pinta-ala
– yhteensä	389 720 km²
Väkiluku (1938)	34 849 000
Historia
– ensimmäinen maailmansota päättyi	11. marraskuuta 1918
– Riian rauha	18. maaliskuuta 1921
– Saksan hyökkäys Puolaan	1. syyskuuta 1939
– Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan	17. syyskuuta 1939
– Varsovan piiritys	28. syyskuuta 1939
Viralliset kielet	puola
Valuutta	marka (1918–1924) złoty (1924–1939)
Kansallislaulu	Mazurek Dąbrowskiego
Edeltäjät	Puolan kuningaskunta Saksan keisarikunta Venäjän SFNT Zakopanen tasavalta Ukrainan kansantasavalta Länsi-Ukrainan kansantasavalta Komanczan tasavalta Lemkon tasavalta Galitsian SNT Galitsia ja Lodomeria Tarnobrzegin tasavalta Keski-Liettuan tasavalta Valko-Venäjän kansallinen tasavalta
Seuraajat	Natsi-Saksa Puolan kenraalikuvernementti Neuvostoliitto  Liettua Slovakian ensimmäinen tasavalta Puolan maanalainen valtio Puolan pakolaishallitus
Infobox OK

Puolan tasavalta (puol. Rzeczpospolita Polska) oli 1918 ensimmäisen maailmansodan lopussa Saksan tappion vuoksi saksalaisten miehittämälle alueelle ensimmäistä kertaa uudelleen muodostunut valtio, joka oli itsenäinen vuoteen 1939 saakka. Tuolloin Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat sen saksalaismiehityksen ja sitä edeltäneen salaisen Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perusteella. Muodollisesti Puolan tasavalta lakkasi olemasta vasta 1952, kun maan perustuslain muutoksella siitä tuli Puolan kansantasavalta vuonna 1952.

Käytännössä Puolan tasavallan alue oli jakaantunut Saksan ja Neuvostoliiton kesken 1939–1941, Saksan hallussa 1941–1944 ja Neuvostoliiton valvoma vuodesta 1944.

Puolan historiankirjoituksessa Puolan tasavallasta käytetään nimitystä Puolan toinen tasavalta siksi, että Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Puolan historiankirjoituksessa ryhdyttiin käyttämään nimitystä Molempain kansain tasavalta, joka ei asiallisesti ottaen ollut tasavalta, vaan kahden monarkian, Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan reaaliunioni ja valtioliitto 1569–1795. Kuitenkin aateliston määrä oli melko suuri väestöön nähden ja jokaisella valtiopäivämiehellä oli oikeus liberum veto -oikeudella kieltää mikä tahansa valtiopäivien päätösehdotus sitä erikseen perustelematta.

Nykyisen Valko-Venäjän länsiosat kuuluivat Puolan tasavallan alueeseen Riian rauhasta (1921) alkaen aina vuoteen 1939 asti. Vuonna 1944 läntisin Białystokin maakunta palasi jälleen osaksi Puolaa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan toinen tasavalta Wikimedia Commonsissa

Puolan historia

Puolan valtiot, protektoraatit, autonomiset valtiomuodostelmat sekä epäautonomiset hallintoalueet Puolan kuningaskunta 1320–1333 | Puolan kuningaskunta 1385–1569 | Puola-Liettua 1569–1795 | Varsovan herttuakunta 1807–1815 | Puolan kuningaskunta 1815–1867 | Veikselin aluepiiri 1867–1915 | Puolan kuningaskunta 1916–1918 | Puolan tasavalta (1918–1939) | Puolan kenraalikuvernementti 1939–1944 | Puolan tasavalta (1945–1952) | Puolan kansantasavalta (1952–1989) | Puolan tasavalta 1989–