PlayStation

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. huhtikuuta 2023 kello 17.46 käyttäjän Paranaja (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo alkuperäisestä PlayStation-pelikonsolista. PlayStation-tuotesarjasta on olemassa erillinen artikkeli.
PlayStation
Kehittäjä Sony Computer Entertainment
Valmistaja Sony
Tuotesarja PlayStation
Sukupolvi Viides sukupolvi
Julkaisu
  • JP 3. joulukuuta 1994
  • NA 9. syyskuuta 1995
  • EU 29. syyskuuta 1995
Valmistusmaa Japani
Laitteisto 33,8688 MHz:n MIPS R3000 -suoritin
Muisti 2 Mt keskusmuistia, 1 Mt VRAM, 512 kt äänimuistia
Tallennusväline CD
Lisälaitteet Muistikortti, 10 tuuman nestekidenäyttö PSone-malliin.
Myydyt yksiköt 102,00 miljoonaa [1]
Myydyin peli Gran Turismo, n. 13,51 miljoonaa kpl (tilanne 14. syyskuuta 2014)[2]
Pelit Luettelo PlayStation-peleistä
Seuraaja PlayStation 2
Kotisivut www.playstation.com
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

PlayStation (jap. プレイステーション, virallisesti lyhennettynä PS, joskus myös PSX, PS1 tai PSone) on Sonyn kehittämä 32-bittinen viidennen sukupolven pelikonsoli. PlayStationin nimi sen kehitysvaiheessa oli PSX. PlayStation julkaistiin Japanissa 3. joulukuuta 1994, Yhdysvalloissa 9. syyskuuta 1995 ja Euroopassa 29. syyskuuta 1995. PlayStationia on myyty yli 100 miljoonaa ja sen pelejä lähes miljardi kappaletta. Konsolin valmistus lopetettiin 23. maaliskuuta 2006 eli 11 vuotta julkaisunsa jälkeen.

PlayStation aloitti samannimisen tuotesarjan.[3]

Historia

Kehitys

Ainoa jäljellä oleva prototyyppi alkuperäisestä PlayStationista.
Alkuperäinen peliohjain, joka oli saanut vaikutteita Super Nintendon ohjaimesta. Tämä malli korvattiin ensin Dual Analogilla ja sitten DualShockilla.
PlayStationin muistikortti

PlayStationin alkujuuret ulottuvat vuoteen 1988 asti. Nintendo oli yrittänyt käyttää levyketeknologiaa Famicomin kanssa, mutta sen kanssa oli ongelmia. Magneettiset levykkeet osoittautuivat huonosti kestäviksi, ja niitä saattoi kopioida helposti. Niinpä Nintendo oli heti kiinnostunut, kun Sonyn ja Philipsin kehittelemän CDROM/XA:n määrittelyt julkaistiin. Tämä CD-ROMin laajennettu formaatti yhdisti äänen, kuvan ja tietokonedatan sekä mahdollisti niiden käytön samanaikaisesti. Nintendo lähestyi Sonya kehittääkseen Super Nintendo Entertainment Systemiin CD-ROM-laajennuksen, jota silloin kutsuttiin nimellä ”SNES-CD”. Sopimus syntyi, ja työt alkoivat.

Sony suunnitteli myös toisen Sony-merkkisen konsolin kehittämistä, joka olisi Nintendon kanssa yhteensopiva mutta myös paremmin kodin viihdekeskukseksi sopiva. Uusi konsoli käyttäisi sekä SNESin moduuleita että uutta CD-formaattia, jonka Sony suunnittelisi. Tätä formaattia käytettäisiin myös SNES-CD-levyissä, mikä vahvistaisi Sonyn hallitsevaa asemaa Nintendon johtavasta asemasta huolimatta videopelimarkkinoilla.

SNES-CD oli tarkoitus esitellä kesäkuussa 1991 Computer Electronics Show’ssa. Nintendon Hiroshi Yamauchi huomasi, että Nintendon ja Sonyn alkuperäinen sopimus vuodelta 1988 takasi Sonylle täydellisen kontrollin SNES-CD-formaatilla julkaistuihin peleihin. Hän raivostui ja totesi sopimuksen olevan täysin mahdoton; samalla hän peruutti salassa kaikki Nintendon ja Sonyn SNES-CD-suunnitelmat. Niinpä CES:ssä ei juhlittu yhteistyösopimusta, vaan Nintendon puheenjohtaja Howard Lincoln astui lavalle ja paljasti, että he tekivät nyt yhteistyötä Philipsin kanssa. Kaikki Nintendon ja Sonyn kanssa aikaansaatu työ oli tarkoitus hylätä. Lincoln ja Minoru Arakawa olivat Sonyn tietämättä lentäneet Eurooppaan Philipsin päämajaan ja muodostaneet toisenlaisen allianssin, jossa Nintendolla olisi parempi lisenssi Philipsin valmistamiin laitteisiin.

Nintendon ilmoitus oli järisyttävä. Se oli yllätys messuvieraille (Sony oli juuri edellisenä yönä esitellyt yhteistyöprojektia nimellä ”Play Station”), ja japanilainen yleisö piti sitä petoksena: japanilaisessa bisneskulttuurissa oli ennenkuulumatonta, että japanilainen yhtiö hylkäisi maanmiehensä ja lähtisi eurooppalaisten kelkkaan.

Yhteistyöprojektin kaaduttua Sony harkitsi ensin tutkimusprojektin keskeyttämistä mutta päätti lopulta hyödyntää jo tehtyä työtä ja viimeistellä tuotteen valmiiksi konsoliksi. Tällöin Nintendo jätti haasteen, jonka mukaan Nintendolla oli oikeudet nimeen ja julkaisu tulisi estää. Tuomari ratkaisi lopulta asian Sonyn hyväksi. Lokakuussa 1991 viimein valmistettiin ”Sony Play Stationin” ensimmäiset versiot. Arvioiden mukaan näitä laitteita tehtiin ainoastaan noin 200 kappaletta. Vuoden 1992 lopussa Nintendo ja Sony pääsivät sopimukseen, jonka mukaan Sony Play Station tukisi SNESin pelejä.

Tässä vaiheessa Sony kuitenkin huomasi, että SNESin teknologia alkoi vanhentua ja uuden sukupolven pelikoneet olivat pian tulossa. Niinpä se suunnitteli Play Stationin kokonaan uudestaan vuoden 1993 alusta alkaen, minkä yhteydessä SNES-tuki pudotettiin ja nimestä poistettiin välilyönti. Sony ennusti aivan oikein, että peligrafiikan tulevaisuus olisi spritejen sijaan polygoneissa, ja PlayStationista tuli ensimmäinen pelikonsoli, joka oli suunniteltu aitoa 3D-grafiikkaa varten.[4] Konsolin julkaisun yhteydessä Toshiban suunnittelemaa piiriä alettiin kutsua grafiikkaprosessoriksi (GPU).[5]

PlayStation on eräs peliteollisuuden historian pitkäikäisimmistä tuotteista; laitetta valmistettiin yli 11 vuoden ajan. Sony ilmoitti 23. maaliskuuta 2006 lopettavansa PlayStation One -yksiköiden valmistamisen.

Ohjaimen kehitys

Sonyn insinööri Teiyu Goto, joka toimi ensimmäisen PlayStation ja sen ohjaimen suunnittelijana, on kertonut näppäimissä olevien muotojen merkityksen olleen tarkoin harkittu.[6] Muiden yhtiöiden käyttäessä aakkosia tai värejä Sonylla haluttiin yksinkertaisemmin muistettavia ikoneja tai symboleja.[6] Goto sai ajatuksen kolmion, neliön, ristin ja ympyrän yhdistelmästä (Kolmio, Neliö, Ympyrä, Risti), joille hän antoi symbolin ja värin lisäksi tarkoituksen.[6] Kolmio tarkoittaa näkökulmaa, joka esittää päätä tai suuntaa.[6] Neliö viittaa paperinpalaan, joka esittää valikoita.[6] Ympyrä ja risti tarkoittavat "kyllä" ja "ei" valintoja: ihmiset olettivat näiden värien olevan sekaantuneita ja Goton piti vahvistaa että se oli mitä hän halusi.[6] Ylempi johto myös halusi ohjaimesta samankaltaisemman Super Nintendo Entertainment Systemin käyttämän ohjaimen kanssa, mutta Goton kahvallinen malli voitti lopulta.[6]

Muistikortti

Aiemmin pelikonsolien käyttämät pelimoduulit sisälsivät toisinaan paristovarmennettua muistia, johon pelitilan saattoi tallentaa. Sega kokeili konsolin sisäistä tallennusta, mutta PlayStation myötä yleistyi erillisen muistikortin käyttö pelitilanteen tallentamiseen.[7]

Myynti

18. toukokuuta 2004 mennessä Sony oli myynyt maailmanlaajuisesti 100 miljoonaa PlayStation- ja PSone-konsolia. Maaliskuussa 2005 tarjolla oli 7 743 eri ohjelmistoa, joita oli myyty yhteensä 959 miljoonaa kappaletta. PlayStationin logon suunnitteli Manabu Sakamoto, joka suunnitteli logot myös Sonyn VAIO-tuotteisiin.

Tunnetuimpia PlayStation-pelejä

Konsoli oli erittäin suosittu ja synnytti niin sanotun ”pleikkarisukupolven”. PlayStationin tunnetuimpia pelejä olivat Tomb Raider, Final Fantasy VII, Resident Evil, Tekken, Ridge Racer, WipEout, Gran Turismo, Crash Bandicoot, Spyro sekä Metal Gear Solid.

Muut versiot

PSone nestekidenäytöllä ja DualShock-ohjaimella

Ensimmäinen uusi versio oli varhain 1996 tehty päivitys, jossa pyrittiin vähentämään ylikuumenemisesta aiheutuvia ongelmia. Useat pelaajat olivat valittaneet videopätkien nykivän sekä konsolista kuuluvan tikittävää ääntä. Ongelmaan näytti tepsivän konsolin kääntäminen ylösalaisin tai sivuttain, vaikka eräät pelaajat tyytyivät iskemään konsolin kantta. Tämä ongelma periytyi sittemmin ensimmäisen sukupolven PlayStation 2:een.

Sony ei muuttanut konsolin teknisiä ominaisuuksia tai ulkonäköä mutta poisti japanilaisesta versiosta jääneet RCA-portit. Samalla poistettiin myös rinnakkaisportti kustannussyistä, ja yhtiö paransi hieman laseryksikön kokoamismenetelmää.

Sony valmisti alkuperäisestä konsolista uudelleen suunnitellun version, joka mahtui pienempään ja ergonomisempaan koteloon (eli käytännössä slim-versio). Uuden laitteen nimeksi tuli PSone, ja se esiteltiin syyskuussa 2000.

PlayStationin ominaisuuksia voi laajentaa asentamalla siihen mod-piirin. Tällöin on mahdollista pelata muista maista tuotuja pelejä sekä pelejä, jotka eivät ole saaneet Sonyn virallista hyväksyntää. Myös piraattipelien pelaaminen onnistuu tällaisella piirillä.

Tekniset ominaisuudet

Pääprosessori

PlayStationin emolevy

MIPS R3000A -yhteensopiva (R3051) 32-bittinen RISC-piiri, joka toimii 33,8688 megahertsin nopeudella

LSI Logic Corp. valmistaa piiriä SGI:ltä lisensoidulla teknologialla.

Ominaisuuksia:

  • Laskentateho: 30 MIPS
  • Väylän kaistanleveys: 132 Mbit/s
  • Käskyvälimuisti: 4 kt
  • Datavälimuisti: 1 kt

Geometrinen yksikkö

Tämä osa sijaitsee pääprosessorin sisällä ja tarjoaa koneelle 3D-grafiikassa tarvittavat vektorilaskentakäskyt.

Ominaisuuksia:

  • Laskentateho: 66 MIPS
  • 360 000 täytettyä polygonia sekunnissa
  • 180 000 tekstuurimapattua ja valaistua polygonia sekunnissa

Datanpurkamisyksikkö

Tämä keskusyksikön sisällä oleva piiri hoitaa kuvien ja videoiden purkamisen.

Grafiikkayksikkö

Tämä keskusyksiköstä erillinen piiri hoitaa 2D-grafiikan (mukaan lukien 2D-muotoon muunnettujen 3D-polygonien) piirtämisen.

Ominaisuuksia:

Ääniyksikkö

Muisti

  • 2 megatavua RAM-muistia
  • 1 megatavu videomuistia
  • 512 kilotavua äänimuistia
  • 512 kilotavua käyttöjärjestelmän ROM-muistia

CD-ROM-asema

  • Kaksinkertainen nopeus (maksimissaan 300 kt/s)

Katso myös

Lähteet

  1. Gameberry.net: Konsolisota, konsolien myyntimäärät sukupolvittain
  2. Asema.net: Ensimmäinen Playstation täyttää 20 vuotta - katso klassikkokonsolin myydyimmät pelit
  3. Business Development/Japan – Internet Archive
  4. The Video Game Critic's Console Reviews The Video Game Critic (englanniksi)
  5. Jon Peddie: Is it Time to Rename the GPU? computer.org. Viitattu 13.1.2021. (englanniksi) 
  6. a b c d e f g Jason Chen: What Do The PlayStation's Circle, X, Square, and Triangle Buttons Mean? gizmodo.com. 25.8.2010. Viitattu 13.11.2020. (englanniksi)
  7. Mark Christian: Saved, But Not Forgotten tedium.co. 21.2.2019. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla