Pánfilo de Narváez

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. toukokuuta 2023 kello 10.38 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pánfilo de Narváez
Henkilötiedot
Syntynytnoin 1478
Valladolid, Espanja
Kuollutkadonnut marraskuussa 1528
Meksikonlahti
Ammatti konkistadori
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Pánfilo de Narváez (s. noin 1478 – kadonnut marraskuussa 1528)[1] oli espanjalainen konkistadori ja tutkimusmatkailija. Narváez katosi Meksikonlahdella johtaessaan espanjalaista retkikuntaa Floridaan vuonna 1528.

Hernán Cortés vierailee vangiksi jääneen Narváezin luona piirroksessa vuodelta 1851.

Jamaika, Kuuba ja Meksiko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pánfilo de Narváez syntyi vuoden 1478 paikkeilla Valladolidissa Espanjassa. Hän aloitti sotilasuransa jo nuorena ja hieman myöhemmin hän matkusti Jamaikalle yhtenä saaren ensimmäisistä eurooppalaisista siirtolaisista. Diego Velásquezin vallatessa nykyistä Kuubaa Narváez komensi espanjalaisten jousimiesten osastoa. Palkaksi Narváez sai saarelta suuret tilukset. Vuonna 1520 hän johti 900:n espanjalaisen joukkoa, jotka lähetettiin Velásquezin käskystä kukistamaan Meksikon vallannutta konkistadori Hernán Cortésia. Cortésin johtamat joukot ottivat kuitenkin voiton Narváezin joukoista ja Narváez jäi vangiksi. Hänet vapautettiin vuoden vankeuden jälkeen, jolloin hän palasi Kuubaan.[1]

Kyltti St. Petersburgissa paikalla, jolla Narváezin retkikunnan sanotaan nousseen ensimmäisen kerran maihin Floridassa.

Vuonna 1526 Espanjan kuningas Kaarle V valtuutti Narváezin valtaamaan alueita Amerikan mantereella Floridasta länteen. Narváez lähti Espanjasta johtamiensa 600 sotilaan ja siirtolaisen mukana. Heistä 140 jätti retkikunnan Santo Domingossa ja hurrikaani Kuuban edustalla upotti kaksi espanjalaislaivaa ja surmasi 50 retkikunnan jäsentä. Narváez pysytteli Kuubassa helmikuuhun 1528 saakka, jolloin hän lähti viimein kohti mannerta viiden aluksen ja 400 hengen vahvuisen retkikunnan kanssa. Espanjalaiset rantautuivat Tampanlahden seudulla Floridan länsirannikolla, jossa Narváez julisti alueen kuuluvan Espanjalle.[1]

Floridassa espanjalaiset törmäsivät timucua-intiaaneihin. Espanjalaiset havainneet intiaanit pakenivat ja espanjalaiset ryöstivät heidän kylänsä. Tällöin timucua-päällikkö Hirrihigua johti seuraajansa sotaan espanjalaisia vastaan. Espanjalaiset joutuivat siirtymään Floridan sisämaahan ja edelleen kohti pohjoista. Lopulta espanjalaiset saapuivat apalachee-intiaanien maille, joiden kanssa kohtaaminen sujui ystävällisemmin. Espanjalaiset viettivät lähes kuukauden intiaanien kylässä nykyisen Tallahasseen seudulla. Ystävälliset suhteet eivät kuitenkaan kestäneet. Narváez otti paikallisen päällikön vangiksi, josta suivaantuneet apalacheet kävivät sotaan espanjalaisia vastaan. Espanjalaiset joutuivat jälleen pakenemaan, tällä kertaa takaisin kohti rannikkoa.[2] Heinäkuussa 1528 espanjalaiset saapuivat nykyisen St. Marksin seudulle.[1] Retkikunta oli jättänyt aluksensa rannikolle, mutta nyt niitä ei enää näkynyt ja espanjalaiset alkoivat rakentaa lauttoja.[2] Syyskuussa 245 espanjalaista alkoivat purjehtia lautoillaan kohti länttä tavoitteenaan päästä Meksikoon. Lautat ohittivat Mississippi-joen suun, mutta matkan kuluessa espanjalaiset alkoivat menettää lauttojaan. Marraskuun alussa tuuli puhalsi Narváezin lautan avomerelle ja Narváez katosi.[1]

Espanjalaisten joukon johtajaksi kohosi Narváezin jälkeen Alvar Nuñez Cabeza de Vaca.[2] Retkikunnan jäsenistä lopulta vain neljä selviytyi takaisin espanjalaisten pariin.[1]

  1. a b c d e f Panfilo de Narváez Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)
  2. a b c Rani-Henrik Andersson ja Markku Henriksson: Intiaanit : Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia, s. 108-109. Gaudeamus Helsinki University Press, 2010. ISBN 978-952-495-162-3.