Tämä on hyvä artikkeli.

Oulu

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 30. syyskuuta 2020 kello 17.24 käyttäjän Fenn-O-maniC (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Oulu
Uleåborg

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°01′N, 25°28′E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 564
Hallinnollinen keskus Oulun keskustaajama
Perustettu 1605
Kuntaliitokset Oulun alueliitokset
Oulujoki (1965, pääosa)
Ylikiiminki (2009)
Haukipudas (2013)
Kiiminki (2013)
Oulunsalo (2013)
Yli-Ii (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 3 052,77 km²
21:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 3 817,69 km²
17:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 2 972,45 km²
– sisävesi 80,32 km²
– meri 764,92 km²
Väkiluku 214 651
5:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 72,21 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 66,0 %
– yli 64-v. 16,6 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 94,5 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– saamenkielisiä 0,1 %
– muut 5,2 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala
Hallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä
Oulun kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
– puheenjohtaja Juha Hänninen
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Muut
17
13
11
10
8
6
1
1
www.ouka.fi

Oulu (ruots. Uleåborg) on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Vuonna 1605 perustettu Oulu on Pohjois-Suomen vanhin ja väkiluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja neljänneksi suurin kaupunkialue[7]. Oulun väkiluku oli 214 651 asukasta 2023-12-31-131. joulukuuta 2023[2] ja pinta-ala (2022-01-01-11. tammikuuta 2022) 3 817,69 neliökilometriä, josta 2 972,45 on maata, 80,32 sisävesiä ja loput 764,92 neliökilometriä merta.[1] Oulu on pinta-alaltaan Suomen suurin rannikkokunta.

Oulu on alueensa hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Oulun naapurikunnat ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä ja Utajärvi.

Nykyinen Oulun kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 2013, kun entinen Oulun kaupunki sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät.

Nimen alkuperä

Oulu-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisenä vaihtoehtona pidetään nimen liittymistä suomen murteissa säilyneeseen ja mahdollisesti saamen kielestä periytyvään sanaan oulu, joka tarkoittaa tulvivaa vettä (åulo ’sulanut lumi’, åulot ’sulaa’). Mahdollista on myös, että Oulu-nimi viittaisi Pohjois-Savon murteissa tunnettuun uula-sanaan, jolla tarkoitetaan väylää tai uomaa. Hyvin usein suomalaisessa kieliperinteessä sekä järvi että laskujoki nimetään samalla tavalla. Niinpä myös Oulujärven mukaan nimettiin laskujoki Oulujoeksi ja jokisuulle syntynyt kauppapaikka Ouluksi.[8] Nimi lienee annettu viimeistään 1000–1100-luvulla. Vanhimmat historialliset tiedot nimestä ovat vuosilta 1327–1328 Vlu, Wlw ja Wlvthraesk, mutta varmasti nimi on tätä ehkä useita satoja vuosia vanhempi.lähde?

Historia

Oulu 1840-luvulla, J. Boströmin piirros.
Pääartikkeli: Oulun historia

Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n 8. huhtikuuta 1605 perustama Oulu on Pohjois-Suomen vanhin kaupunki. Oulun nousukausi alkoi vuonna 1765, kun kaupunki sai ulkomaankaupan mahdollistavat tapulikaupunkioikeudet.[9] Vuonna 1822 tulipalo tuhosi koko keskustan, ja arkkitehti Carl Ludvig Engel laati kaupungille uuden ruutukaavan. Oulu on palanut historiansa aikana kymmenen kertaa.[10]

Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen talousveturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun Technopolis oli Pohjoismaiden ensimmäinen teknologiakylä.[11] Aikaisemmin Oulu tunnettiin tervakaupunkina: Oulun keskeinen vientituote oli 1800-luvulla terva, ja se oli myös koko vuosisadan Suomen suurin tervanviejä. Kainuun talonpojat toimittivat tervansa pitkin Oulujokea Toppilan kaupunginosassa, Toppilansalmen pohjoisrannalla sijainneeseen Tervahoviin. Tervaporvarit olivat Oulun kaupungin johtavat kauppiassuvut, jotka kävivät ulkomaankauppaa tervalla. Vienti- ja tuontikaupan lisäksi tervaporvarit harjoittivat laivanvarustusta ja sahatoimintaa.lähde?

Maantiede

 Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Oulun maantiede.
Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla.


Maannousu muokkaa Nallikarin uimarantaa.

Maastoltaan Oulu on hyvin alavaa ja luonnolliset korkeuserot ovat pieniä. Maannousu on Oulun alueella noin yhdeksän millimetriä vuodessa.[12] Oulun kaupungin korkein kohta (135 metriä meren pinnan yläpuolella) on entisen Ylikiimingin kunnan alueella Hevoskankaalla kaupungin kaakkoisosassa lähellä Utajärven rajaa.lähde?

Kaupunkialueella Ruskon jätekeskuksen vanha maisemoitu jätetäyttö eli Ruskotunturi kohoaa 60 metrin korkeuteen. Sille avattiin laskettelukeskus 2013.[13]

Ilmasto

Keskilämpötila on noussut 0,02…0,04 °C vuosikymmenessä vuosina 1900–1999. Oulussa talvet ovat kylmempiä ja pidempiä kuin Etelä-Suomessa, mutta toisaalta leudompia kuin Lapissa. Kesät ovat valoisia, ja etenkin heinäkuu on yleensä lämmin. Oulun leveyksillä syksy etenee yleensä nopeammin talveksi kuin Etelä-Suomessa. Ero kevään alkamisessa Oulun ja Etelä-Suomen välillä on noin kaksi viikkoa. Keskilämpötila Oulussa heinäkuussa on +16,5 astetta ja tammikuussa −9,6 astetta.[14] Korkein mitattu lämpötila on +33,3 astetta (1957) ja alin −41,5 astetta (1966). Vuoden keskimääräinen sademäärä on noin 450 millimetriä.[15] Oulun lämpöoloihin vaikuttavat Perämeri eli meren läheisyys ja Golfvirta, joka tekee Oulusta leveysasteeseen nähden lauhkean. Alueelle ovat ominaisia kasvukauden lyhyys (noin 160 vuorokautta) ja lämpöolojen suuret vaihtelut. Lumipeiteaika on Oulussa viisi kuukautta. Pohjoinen ilmasto ja pohjoinen luonto ovat myös herkkiä ympäristöolosuhteissa tapahtuville muutoksille, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksille.[16]

Oulun ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6 −5,7 −0,9 5,6 12,5 17,9 20,9 18,3 12,5 5,8 −0,4 −4,0 ka. 6,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13,6 −13,3 −8,8 −2,6 3,3 9 12,2 10,1 5,4 0,8 −5,5 −10,8 ka. −1,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,6 −9,3 −4,8 1,4 7,8 13,5 16,5 14,1 8,9 3,3 −2,8 −7,1 ka. 2,7
Sademäärä (mm) 31 26 26 20 37 46 71 65 44 45 36 30 Σ 477
Auringonpaistetunnit (h/d) 1 2 4 6 9 10 9 7 4 2 1 0 ka. 4,6
Sadepäivät (d) 17 15 15 10 11 11 13 14 14 16 18 18 Σ 172
Veden lämpötila (°C) 0 −1 −1 −1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6
−13,6
−5,7
−13,3
−0,9
−8,8
5,6
−2,6
12,5
3,3
17,9
9
20,9
12,2
18,3
10,1
12,5
5,4
5,8
0,8
−0,4
−5,5
−4,0
−10,8
S
a
d
a
n
t
a 		31
26
26
20
37
46
71
65
44
45
36
30


Lähde: [14][17]

Suot ja metsät

Metsämaasta on 60 prosenttia mäntyvaltaista, 30 prosenttia kuusivaltaista ja loput lehtipuu-, lähinnä koivuvaltaista metsää. Oulun alueelta lehdot ja lehtomaiset metsät miltei puuttuvat ja mustikkatyypin kosteahkoa tuoretta kangasmetsää on suhteellisen niukasti.lähde? Oulujoen pohjoispuolisilla moreenimailla tosin pohjoinen mustikkatyyppi on vallitsevanalähde? ja valtapuuna kuusi, kun taas eteläpuolen hiekkakankaiden metsät ovat yleensä kanerva-jäkälätyypin männiköitä. Oulu kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Tarkasti ottaen Oulu kuuluu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen eli suovyöhykkeeseen ja viljanviljelyn äärialueeseen. Tervaleppä kasvaa Oulun seudulla pohjoisimmillaan. Jaloja lehtipuita ei Oulun seudulla kasva luonnossa lainkaan, tosin istutettuina menestyvät vaahtera, jalavat, lehmukset ja tammi. Alueen soilla on kesällä usein yöpakkasia, lämpötilan vuorokausivaihtelu on suurta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisinta aluetta.[18] Oulun alueella nevat ovat olleet vallitseva suotyyppi, mutta suo-ojituksen lisääntyessä räme- ja korpisuot yleistyivät ja lopulta metsittyivät. Oulun soista on ojitettu kaksi kolmasosaa. Viljelysmaista pääosa sijaitsee Oulujoen laaksoalueella, joen etelärannalla.lähde?

Kallioperä

Oulu satelliittikuvassa vuonna 2018.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakivi on liuske. Oulujoen uoman eteläpuoliset alueet kuuluvat niin sanottuun Muhoksen muodostumaan, jossa pohjimmaisena on karkearakeista arkoosihiekkakiveä ja paikoin konglomeraattia.[19] Näiden päällä on hienorakeisia punaisia, ruskeita tai vihreänharmaita savikiviä, joissa on ohuina välikerroksina punaista hiekkakiveä. Nämä metamorfoitumat, jotunisiin muodostumiin kuuluvat sedimenttikivet ovat säilyneet häiriintymättöminä graniittiseen peruskallioon syntyneessä vajoamassa, jonka pohjoinen siirrosraja kulkee Oulujoen uoman eteläpuolella. Sedimenttikallioperää on Suomessa tämän lisäksi vain Satakunnassa. Joen pohjoispuolella on graniittia ja granodioriittia sekä Kiimingin rajan läheisyydessä kvartsi- ja maasälpäliusketta. Kiteinen kallioperä on kaupungin alueilla nähtävissä muun muassa Hupisaarilla ja Merikosken voimalaitoksen padon alapuolella silloin, kun Oulujoen uoma on kuivillaan. Kallioperän tarkempi rakenne tunnetaan huonosti, koska kalliopaljastumia on koko alueella vähän ja maapeitteet ovat usein paksut. Siksi kallioperästä on voitu saada tietoja vain syväkairauksen avulla.lähde?

Maaperä

Maaperä on varsinkin Oulun eteläisillä alueilla hyvin paksu.[20] Tämän takia koko Oulun alueella on tasaista. Jääkauden muovaaman moreenipohjan päällä on hiekkakerros. Hiekan ja hiesun alla on laajoilla alueilla myös jääkauden loppuvaiheen aikaista kerrallista lustosavea ja myöhemmin kasaantunutta harmaata sulfidisavea, joka huonontaa maaperän ominaisuuksia rakennuspohjana. Oulun huomattavin harjumuodostuma on kaakossa Oulujoen eteläpuolella Pikkaralan lähellä sijaitseva noin kuuden kilometrin pituinen ja 1,5 kilometrin levyinen Hangaskankaan-Palokankaan harju, jonka ylin laki on 47 metriä merenpintaa ylempänä. Harjun rinteellä on kasvillisuuden sitomia lentohiekkadyynejä. Oulujoen pohjoispuolella maaperä on lähinnä moreenia ja topografialtaan maasto on vaihtelevampaa. Oulujoen pohjoispuolelle tyypillistä maata on loivasti kumpuilevat moreenikankaat, yksinäiset harjunpätkät ja kohoumien välisissä painanteissa olevat suot.lähde?

Vesistöt

Kalimeenlampi Oulun ja entisen Kiimingin rajalla.

Vesistöä on Oulussa 849 neliökilometriä.[21] Sisävesiin kuuluvat Oulujoen lisäksi pohjoisella peruskallioalueella olevat pienehköt järvet, lännessä Pyykösjärvi, Oulun suurin järvi (2 km², 12,7 m mpy.), sekä Kuivasjärvi (1,2 km²). Idempänä sijaitsevat Niilesjärvi, Valkiaisjärvi ja Lylyjärvi ovat näitä pienempiä. Sanginjoki laskee Oulujokeen pohjoisesta noin 12 kilometriä jokisuusta itään. Oulun keskustan läpi virtaa Pokkisenväylän suuhun mereen laskeva Kaupunginoja, jonka varren puistot elävöittävät kaistan kaupungin keskelle. Oulujoki virtaa alajuoksullaan yli 20 kilometrin matkan Oulun kaupungin alueella. Vuonna 1940 Merikoski padottiin ja voimalaitos muutti joen yhdentoista metrin korkuiseksi putoukseksi.[22] Oulujoen suistossa on paljon saaria, jotka ovat keskeisen sijaintinsa takia hyvin tunnettuja Oulun kaupunkikuvassa.lähde?

Oulun edustan merialue on hyvin matalaa, esimerkiksi Kempeleenlahti on lähes kokonaan alle viiden metrin syvyinen. Oulun rannoilla onkin laskettu kuluvan vuosisadan aikana paljastuvan useita satoja hehtaareita. Meren mataluuden vuoksi veden määrä on suhteellisen pieni, ja meriveden laatu paraneekin selvästi etäännyttäessä rannikolta. Fosforikuormitus on kuitenkin laskenut koko 2000-luvun, ja samana aikana vedenlaatu on Kempeleenlahtea lukuun ottamatta ollut Oulun edustalla tyydyttävä.[23]

Väestö

Oulun väestönkehitys vuosina 1880–2010.[24]

Oulun väkiluku oli 2023-12-31-131. joulukuuta 2023 214 651 asukasta,[2] joista oli miehiä 49,8 prosenttia ja naisia 50,2 prosenttia.[25]

Sodan jälkeen suurimman muuttajaryhmän muodosti Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta saapunut siirtoväki, jota asutettiin vuoteen 1950 mennessä 2 250 henkeä, 5 prosenttia kaupungin väkiluvusta.[26] Väkiluku kasvoi hyppäyksittääin vuosien 1965, 1967, 2009 ja 2013 kuntaliitoksissa. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti 100 000 asukkaan rajan.[21]

Oulun pinta-ala kasvoi ja asukastiheys pieneni vuosina 2009 ja 2013 kuntaliitosten takia. Vuonna 2009 siihen liitettiin Ylikiiminki ja 2013 Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii.[21]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Oulun ja sen liitoskuntien väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty kuntajako on 1. tammikuuta 2017 vallinneen tilanteen mukainen.lähde?

Oulun ja sen liitoskuntien väestönkehitys vuosina 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 121 809
1985
  
 128 869
1990
  
 136 029
1995
  
 146 395
2000
  
 160 851
2005
  
 173 436
2010
  
 185 419
2015
  
 198 525
2020
  
 205 629
Lähde: Tilastokeskus.[27]

Asukasluvultaan suurimmat kaupunginosat ovat Haukipudas, Oulunsalo, Kaakkuri, Ritaharju, Tuira ja Kello.[21]

Vuoden 2015 lopussa oululaisista 5 235 (2,6 %) ei ollut Suomen kansalaisia. Heistä yli 40 % oli peräisin Aasiasta ja Oseaniasta.[21]

Kielet

Vielä 1920-luvulla Oulun asukkaista 4,4 prosenttia oli ruotsinkielisiä, kun vuonna 2020 heitä oli 0,2 prosenttia Oulun väestöstä.[28] Saamelaisten kotiseutualueen Inarin, Utsjoen ja Enontekiön ulkopuolella yksi merkittävimmistä saamenkielistä yhteisöistä sijaitsee Oulussa, Rovaniemen ja Helsingin ohella.[28] Tutkija Niina Kunnaksen mukaan Oulun seudulla asuu kymmeniä, jopa satoja, karjalankielisiä.[28]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Oulussa oli 201 810 asukasta, joista 193 319 asui taajamissa, 6 927 haja-asutusalueilla ja 1 564 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Oulun taajama-aste on 96,5 %.[29] Oulun taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[30]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Oulun keskustaajama* 183 701
2 Kiimingin kirkonkylä 5 654
3 Alakylä 1 538
4 Ylikiimingin kirkonkylä 732
5 Vesala 711
6 Yli-Iin kirkonseutu 686
7 Huttukylä 297

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Oulun keskustaajama ulottuu osittain myös Kempeleen kunnan alueelle. Kaikki entisten Haukiputaan ja Oulunsalon taajama-alueet sekä Kiimingin Jääli ovat kasvaneet Oulun keskustaajaman kanssa yhteen.

Seurakunnat

Oulun seurakunnat kartalla

Vuoden 2019 aluejaon mukaan Oulussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31] Nämä seurakunnat muodostavat Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän.

  1. Oulun tuomiokirkkoseurakunta
  2. Tuiran seurakunta
  3. Karjasillan seurakunta
  4. Oulujoen seurakunta
  5. Oulunsalon seurakunta
  6. Haukiputaan seurakunta
  7. Kiimingin seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Oulun alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[32]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Oulun kaupungin nykyisellä alueella.[31]

  • Yli-Iin seurakunta (liitetty Oulujoen seurakuntaan 2011, siirretty osaksi Kiimingin seurakuntaa vuonna 2019[33])
  • Ylikiimingin seurakunta (liitetty Oulujoen seurakuntaan 2007, siirretty osaksi Kiimingin seurakuntaa vuonna 2019)

Kaupunkikuva

Tulipalot ovat muuttaneet Oulun kaupunkikuvaa useaan otteeseen. Oulun keskustan vanha rakennuskanta on vuoden 1882 palon jälkeiseltä ajalta. Ennen paloa rakennukset olivat puisia ja matalia, sen jälkeen kaupunkiin rakennettiin myös edustavia kivitaloja. Oulun kadut saivat niiden nykyiset nimet vuoden 1907 asemakaavassa. Kivetys toteutettiin 1930-luvulla, kun kaupunki järjesti pula-ajan vuoksi työttömille hätäaputöitä.[34] Vuonna 1927 valmistui Intiön vesitorni, jonka luoman paineen ansiosta vesi voitiin johtaa suoraan taloihin.lähde?

1950–1970-lukujen suuria muutoksia kaupunkikuvassa oli Heinäpään alueen empiretyylisten puutalokortteleiden purkaminen. 1980-luvulle tultaessa rantakortteleiden jäljellä olevat harvat suojellut puutalot olivat pahoin rapistuneita, useat niistä paloivat tuhopoltoissa ja joitakin jopa purettiin vahingossa. Nykyisin vanhoja puutaloalueita on Oulussa jäljellä lähinnä Pikisaaressa, Kuusiluodossa ja Raksilassa. Karjasillan kaupunginosassa on laaja rintamamiestalokokonaisuus.lähde?

Vuoden 2005 asuntomessut järjestettiin Oulun Toppilansaaressa, jossa merellisyyttä korostettiin vetovoimaa ja asumisen laatua lisäävänä tekijänä. Ranta-alueiden käytöstä asuntorakentamiseen on esimerkkinä myös keskustan tuntumaan kohonnut Kiikelinsaaren alue.lähde? Lähivuosina kaupunki laajenee etenkin pohjoisen Ritaharjussa sekä Hiukkavaaran entisellä varuskunta-alueella.selvennä

Vuonna 2016 Oulussa oli 105 000 asuntoa, joista 32 000 omakotitaloja ja 54 000 kerrostalohuoneistoja.[21]

Keskusta

Pääartikkeli: Keskustan suuralue (Oulu)
Rotuaarin aukio Oulun keskustassa.
Saaristonkatua

Oulun keskustaa voi pitää asukaslukuun nähden pienenä, ydinkeskustan katsotaan yleensä käsittävän vain neljä korttelia. Keskustaa ja kävelykatu Rotuaaria pyritäänkin jatkamaan Heinäpään suuntaan. 2000-luvulla keskustaan on rakennettu Stockmannin tavaratalo, hotelli ja elokuvakeskus, Technopolis-ydinkeskustan toimitalo sekä virastotalon laajennus. Ydinkeskustan alle on rakennettu maanalainen pysäköintialue Kivisydän, joka avattiin lokakuun alussa 2015.[35] Stockmann sulki tavaratalonsa tammikuun 2017 lopussa.[36]

Keskustassa sijaitsee myös Oulun ehkä tunnetuin puisto, Otto Karhin puisto eli oululaisittain ”Letkunpuisto”, jonka halkaisee kaupungin läpi kiemurteleva Plaanaoja (oululaisittain Laaniska). Keskustassa on kymmeniä ravintoloita: siinä missä muualla maassa oleskellaan kesäaikaan terassilla, Oulussa oleskellaan patiolla. Lähellä keskustaa sijaitsee myös Hupisaarten puistoalue, joka on ollut oululaisten virkistyspaikkana 1860-luvulta lähtien.lähde?

Otto Karhin puisto rajoittuu Hallituskatuun, joka jatkaa liikekeskustaa Raksilan suuntaan. Raksilaan 1970-luvulla rakennettu kolmen hypermarketin alue oli valmistuessaan poikkeuksellisen suuri kauppakeskittymä, ja 1980-luvulla useana vuonna myynniltään maan toiseksi suurin.[37] Pitkään suunniteltuun Oulun matkakeskukseen on tulossa uuden rautatieaseman lisäksi 12-kerroksisia asuintaloja. Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2021.[38]

Tunnettuja rakennuksia

Oulun tunnettuja rakennuksia ovat torin edustalle Vänmanninsaarelle rakennetut Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelemat kaupunginkirjasto ja teatteritalo. Oulun korkeimmat rakennukset ovat Oulun tuomiokirkko, jonka torni kohoaa 60 metrin korkeuteen, Puolivälinkankaan 55 metriä korkea vesitorni ja Tietomaan vanha 45 metrin korkuinen vesitorni. Oulun korkein rakennelma on 135-metrinen Vihreäsaaren tuulivoimala.[39] Kaupungin korkein asuinrakennus on Toppilan kaupunginosassa sijaitseva 13-kerroksinen entisistä SOK:n viljasiiloista purkamisen jälkeen saneerattu suojelukohde.lähde?

Oulun vanhin rakennus on Pikisaareen siirretty museona toimiva Matilan talo vuodelta 1740, ja vanhin kivitalo 1790-luvulla rakennettu lääninvankilan henkilökunnan asuintalo Myllytullissa. Huomattava osa Oulun rakennushistoriallisista muistomerkeistä on 1800-luvulta.[40] Empireä edustavat muun muassa Franzénin talo, Liljeblomin talo, uusrenessanssia Rauhala, sekä jugendia Puistola-, Pallas- ja Tuomi-talot. Varhaista funktionalismia edustavat Valkealinna Otto Karhin puiston kupeella, entinen Keskuskansakoulu (2010-luvun lopulta lähtien yritystoiminnan käytössä) ja SOK:n entinen toimisto-, myymälä- ja varastorakennus Kansankadulla.lähde?

Vuonna 1777 rakennetun tuomiokirkon kiviseinät selvisivät vuoden 1822 palosta.

Carl Ludvig Engel on suunnitellut useita Oulun keskeisiä rakennuksia: Oulun tuomiokirkon ja lyseon sekä Kajaanintullin koulun, Vanhan pappilan ja mahdollisesti Franzenin talon. Lisäksi hän suunnitteli 1822 palon jälkeisen asemakaavan yhdessä Ehrenströmin kanssa. Alvar Aalto puolestaan suunnitteli ensimmäisen ja viimeisen teollisuusrakennuksensa Ouluun, Toppilan sellutehtaan vuonna 1931 ja Kemiran rakennukset 1950- ja 1960-luvuilla.[41]

Vanhan rakennuskannan purkuvimman aikana 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla rakennettuja merkittäviä rakennuksia ovat muun muassa Yhdystorni (1958), Vakuutustorni ja Kassatalo (1957), sekä Klubitalo (1960). Aarne Ervin suunnittelema vuonna 1962 valmistunut modernistinen pankkirakennus osoitteessa Kirkkokatu 6 syrjäytti paikalla sijainneen kauniina pidetyn kansallisromanttisen KOP:n talon.[42]

Oulun kasarmit

Pääartikkeli: Oulun kasarmi

Vuonna 1881 Oulun kaupungin laitamille rakennettiin kasarmi, johon majoittui Suomen 4. tarkka-ampujapataljoona. Vuosina 1901–1918 varuskunta-alueella toimi venäläinen sotaväki. Toisen maailmansodan jälkeen Oulun varuskunnasta tuli Suomen suurin.[43] Vuosien varrella kasarmilla oli eri joukko-osastoja ja esikuntia, viimeisimpänä Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunta. Pohjoinen maanpuolustusalue lakkasi olemasta Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä vuoden 2008 alusta.[44]

Kunnallishallinto

Oulun kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, jossa on 67 valtuutettua. Puheenjohtajana toimii Juha Hänninen (kok.).[45] Hänninen aloitti puheenjohtajana 15. kesäkuuta 2015 kansanedustajaksi valitun Mari-Leena Talvitien pyydettyä eroa tehtävästä.[46] Oulun kaupunginhallituksen muodostaa 17 valtuuston neljäksi vuodeksi valitsemaa jäsentä. Puheenjohtajana toimii Kyösti Oikarinen (kesk.).[47]

Oulun kaupunginjohtaja on Päivi Laajala.[48] Maaliskuusta 2016 alkaen kaupungissa ei ole apulaiskaupunginjohtajia.[49]

Oulun kaupunki sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät uudeksi Oulun kaupungiksi vuoden 2013 alussa. Kuntien valtuustot hyväksyivät kuntaliitoksen 28. kesäkuuta 2010.[50] Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on 214 651 asukasta.[2] Aiemmin myös Muhoksen kunta oli mukana kuntaliitosneuvotteluissa, mutta se hylkäsi kuntaliitoksen 27. huhtikuuta 2010; muut kunnat hyväksyivät liitoksen jo tuolloin.[51] Oulun kaupunki ja Yli-Iin kunta olivat hyväksyneet keskinäisen kuntaliitoksen jo aiemmin.[52]

Talous

Vuonna 2014 teollisuustoiminta työllisti noin 9 000 ja kaupan ala (vähittäis- ja tukkukauppa yhteensä) noin 6 200 henkeä. Teollisuuden liikevaihto oli 4,2 miljardia ja kaupan 2,5 miljardia euroa.[21]

Veroprosentit vuonna 2017[53]:

  • Tuloveroprosentti: 20,00 %
  • Evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisvero: 1,30 %[54]
  • Yleinen kiinteistövero: 1,15 %
  • Vakituinen asuinrakennus: 0,50 %
  • Muu kuin vakituinen asuinrakennus: 0,93 %
  • Voimalaitoksen kiinteistövero: 3,10 %
  • Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero: 0,16 %

Elinkeinot

Stora Enson tehdas Nuottasaaressa, Oulussa.

Vahvoja teollisuudenaloja Oulussa ovat puu-, paperi- ja terästeollisuus. Oulun Nuottasaaressa sijaitseva Stora Enson tehdas on yksi maailman suurimmista ja nykyaikaisimmista puuvapaiden taidepainopapereiden valmistajista. 1960-luvun puolivälissä Oulun yliopiston teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa. Linnanmaalle alettiin rakentaa yliopiston omia toimitiloja, joita laajennetaan edelleen. Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne sijoitettiin myös uusi yliopistollinen sairaala. Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja kehittämiskeskusten toiminnan myötä.[55]

Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen,[55] hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö.

2000-luvun alkuun mennessä Oulusta on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu ”Osaamisen keskus”.[55] Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen keskus ja Fennoskandian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla oli myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Vuonna 2007 kaupungissa oli yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50 %), teollisuus (22 %) ja kauppa (13 %). Suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Nokia, Nokia Siemens Networks, Oulun yliopisto, Stora Enso ja Kesko.[56] Työttömyysaste oli alimmillaan vuonna 2007 11,1 prosenttia, mistä se kasvoi 17,2 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.[21] Vuoden 2020 alkuun mennessä työttömyys oli laskenut reiluun 11 prosenttiin.[57]

Teknologiakaupunki

Linnanmaan Technopoliksessa toimii lähes kaksisataa yritystä.[58]

Teknologiakaupunki-nimen Oulu sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajaa teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy hankkeen toteuttajaksi.[59] Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta.

Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet yrityshautomona kasvavalle joukolle yrityksiä, sekä yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. ”Pohjolan piilaaksoksi” kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille.[60] Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa.

Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla niin sanottu vanha teollisuus ja monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin 1990-luvun alun lama ja rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen menetyksen ja työttömyyden pysymisen poikkeuksellisen korkealla tasolla valtakunnan muihin kasvukeskuksiin verrattuna. Rakennusalalla on työvoimapula ja kokonaistyöttömyys laskee hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja Kiina-ilmiön siirtäessä työpaikkoja rajojen ulkopuolelle. Huipputekniikan ja julkishallinnon korkeakoulutetuilla aloilla työvoimasta on ylitarjontaa.[61]

Langaton, avoin ja maksuton internet tuli saataville monille oululaisille jo vuonna 2003, kun WLAN-verkko panOULU avattiin vuonna 2003. Sen tarjoavat Oulun kaupunki, yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Mobiilidatan yleistymisestä huolimatta palvelu on pysynyt suosittuna, vuonna 2014 sillä oli 50 000 eri käyttäjää kuukaudessa. Ulkoalueiden tukiasemat ovat kuitenkin vanhentuvaa teknologiaa.[62]

Koulutus

Oulun yliopiston päärakennus

Oulun koulutustarjonta on viime aikoina kasvanut jatkuvasti. Kaupunkiseudun toisen asteen ammatilliset oppilaitokset on yhdistetty Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäksi. Ammatillisen koulutuksen korkea-asteen opinnot on yhdistetty Oulun ammattikorkeakouluun. Sieltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä ammattimuusikoita ja medianomeja. Kaupungin vanhimmat oppilaitokset ovat Svenska Privatskolan i Uleåborg, joka on toiminut vuodesta 1859, ja Oulun Lyseon lukio (1874). Oulun seudun ammattiopistoon kuuluva Kaukovainion liiketalouden yksikkö, entiseltä nimeltään Oulun Kauppaoppilaitos, perustettiin vuonna 1864. Lyseossa on opiskellut kolme Suomen presidenttiä: K. J. Ståhlberg, Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari.[63]

Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on 14 000 opiskelijan ja 3 000 työntekijän kansainvälinen tiedeyliopisto, jossa on kymmenen tiedekuntaa.[64]

Kaupunki tunnetaan opiskelijakaupunkina. Vuonna 2015−2016 eri oppilaitosten opiskelijamäärät olivat seuraavat:[21]

  • Perusasteella 20 000 opiskelijaa (26 alakoulua, 20 yhtenäiskoulua, kolme yläkoulua)
  • Lukioissa 4 000 opiskelijaa (10 lukiota)
  • Ammattiopistossa 6 800 opiskelija
  • Oulun ammattikorkeakoulussa 8 400 opiskelijaa
  • Oulun yliopistossa 14 900 opiskelijaa

Oulussa toimii myös valtakunnallinen aikuiskouluttaja ja -kehittäjä JAKK, joka kouluttaa muun muassa kuljetus- ja talonrakennusaloilla.

Kulttuuri

Oulun taidemuseo

Vahvoja kulttuurinaloja Oulussa ovat elokuva, valokuva ja tanssi sekä lastenkulttuuri. Vuonna 1983 valmistuneessa Madetojan salissa toimii EU-alueen pohjoisin ammattisinfoniaorkesteri, Oulu Sinfonia.[65] Lisäksi Oulussa järjestetään vuosittain useita erilaisia taiteiden ja tieteiden näyttelyjä sekä teematapahtumia, joista osan järjestää Kulttuuritalo Valve. Oulussa toimii myös Tiernasäätiö, joka on perustettu vaalimaan ja kehittämään oululaista tiernaperinnettä. Oulussa sijaitsee Suomen ensimmäinen tiedekeskus, Tietomaa,[66] joka avattiin yleisölle 1988.[67] Oulu oli ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011.[68]

Kirjailijat

Tunnettuja Oulussa syntyneitä tai siellä vaikuttaneita mieskirjailijoita ovat muun muassa V. A. Koskenniemi, Jorma Kurvinen, Samuli Paulaharju, Matti Hälli, Kauko Röyhkä, Ari Paulow, Teuvo Pakkala, Joni Skiftesvik, Tatu Vaaskivi, Lauri Kokkonen, Paavo Rintala, Juhani Siljo ja Kaarlo Kramsu. Ouluun liittyy paljon naiskirjailijoita, kuten Sara Wacklin, Mimmi Bergh, Fredrika Pietilä, Anu Kaipainen, Anna-Maija Ylimaula.[69] Ouluun liittyvät myös kirjailijat Sinikka Laine, Pauliina Rauhala, Pauliina Vanhatalo ja Inga Röning.

Museot

Keskustan tuntumassa Ainolan puistossa sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan museo. Vuonna 1931 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Oiva Kallio.[70] Sen lähistöllä Myllytullissa, entisessä Veljekset Åström Oy:n pääkonttorissa, sijaitsee 1963 perustettu Oulun taidemuseo. Pikisaaressa Matilan talossa toimii Merimiehenkotimuseo, jossa on esillä oululaiseen merimiehen kotiin 1800-luvun loppupuolella tyypillisesti kuuluneita huonekaluja ja esineitä. Oulun kaupungin eteläpuolella, Kiviniemen kaupunginosassa toimii Oulun Automuseo, jossa on esillä yli 50 ajoneuvoa, vanhimmat 1910-luvulta.[71] Keskustan pohjoispuolella Pateniemessä sijaitsee Pateniemen sahan museo, joka keskittyy pääasiassa vuosina 1873–1990 toimineen Pateniemen sahan toiminnan ja historian esittelyyn. Oulujoen Turkansaaressa noin kymmenen kilometriä keskustasta sijaitsee maalaiskulttuuria esittelevä Turkansaaren ulkomuseo. Geologinen museo ja Eläinmuseo toimivat Oulun yliopistolla Linnanmaalla.

Julkiset veistokset

Pääartikkeli: Luettelo Oulun patsaista ja muistomerkeistä

Viestintä

Oulussa ilmestyy Juho Raappanan vuonna 1899 perustama sitoutumaton sanomalehti Kaleva. Vuonna 2014 se oli levikiltään Suomen seitsemänneksi suurin.[72]

Muita Oulussa kustannettuja lehtiä ovat Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa ja vasemmistoliittoa lähellä oleva aikakauslehti Kansan tahto.lähde? Oulussa ilmestyviä kaupunkilehtiä ovat Kalevan julkaisema Forum24[73] ja Oulu-lehti, jonka omistaa Suomenmaata kustantava Joutsen Media.[74]

Joutsen Median omistuksessa on myös viihde- ja harrastuslehtiä julkaiseva Kolmiokirja.[75]

Yleisradion Pohjois-Suomen uutiset lähetetään Oulusta. Lisäksi Yle Oulun toimitus sijaitsee Oulussa.

Oulun murre

Oulun murre on synnyltään länsisuomalainen sekamurre, jonka juuret ulottuvat muinaishämäläiseen kielimuotoon.lähde? Oulun seudun murteet kuuluvat suomen kielen pohjoispohjalaisiin murteisiin.[76] Siteet ulkomaihin olivat vahvat, koska kauppaa käytiin ympäri maailman. Oulun murresanastolle on tyypillistä etenkin ruotsalaisten lainasanojen käyttö. Ruotsinkielisyys näkyi Oulussa vielä 1900-luvun alkupuolella aivan eri tavalla kuin nykyään. Ruotsinkielisten vahva asema näkyi myös siinä, että 1870-luvulla muuten suomenkielisessä Oulun Wiikko-Sanomissa oli ruotsinkielisiä ilmoituksia. Oulun kauppias- ja porvarisuvut puhuivat ruotsia yleisesti aina 1900-luvulle asti.[77] 1850-luvulla Oulun asukkaista noin kymmenen prosenttia oli ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa väheni kuitenkin 1930-lukuun mennessä kolmeen prosenttiin. Oulun suomenkielinen väestö väritti puhettaan ruotsin kielestä lainattujen sanojen avulla. Tällaisia ovat muun muassa valakolööki, petrata, fiini, oorninki, pruuvi, tilipehööri, rööri, veska, tyyristyä ja entrata. Akkuna on puolestaan venäjän vaikutusta. Sanoja on unohtunut, mutta joitakin esiintyy vielä silloin tällöin sanomalehtien sivuilla. Tunnettuja oululaisten nykyisinkin käyttämiä murresanoja ovat onnikka "linja-auto" ja patio "terassi".[77] Tunnetuin sanonta Oulun murteella lienee Ookkonää Oulusta? Pelekääkkönää polliisia?[78][79]

Ruokakulttuuri

Oulun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rössypottu, lohisoppa ja makiajuusto.[80]

Käristemakkara eli kärkkäri sekä niin sanottu känkky eli kämäpizza ovat Oulun pikaruokakulttuurin keskeinen osa. Kun Kotivara meinasi lopettaa kärkkärin valmistamisen, sen puolesta kerättiin nopeasti adressi.[81]

Tunnettuja tapahtumia

Liikenne

Pääartikkeli: Oulun liikenne
Oulun rautatieasema Rautatienkadulta nähtynä.

Oulu on tärkeä liikenteellinen solmukohta. Sen kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4, joka on kaupungin kohdalla moottoritie, sekä eurooppatiet E8 ja E75. Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22, ja Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa.[82] Kaupungin alueella Oulujoen ylittää viisi maantie-, yksi rautatie- ja kolme kevyen liikenteen siltaa. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisestä on vastannut vuoden 2015 alusta lähtien Oulun joukkoliikenne. Kaukoliikenteen yhteyksiä Oulun linja-autoasemalta on eri puolille Suomea.

Oulun rautatieasema on kolmen radan risteysasema, josta on useita päivittäisiä matkustajajunavuoroja Helsingin, Kuopion, Kolarin ja Rovaniemen suuntiin, ja myös tavaraliikenne on vilkasta. Oulun satamassa käy vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta kulkee rahtia vuosittain noin kolme miljoonaa tonnia.[83] Kylänpuolen kaupunginosassa sijaitseva Oulun lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen matkustajamäärältään maan toiseksi vilkkain, ja sieltä on Helsinkiin päivittäin parisenkymmentä lentoa.[84]

Oulussa on panostettu pyöräilyyn ympäri vuoden. Pyörätieverkkoa on lähes tuhat kilometriä. Oulun mainetta talvipyöräilykaupunkina nosti kongressi, jossa se julistettiin maailman parhaaksi talvipyöräilykaupungiksi.[85]

Välimatkoja Oulusta merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin maanteitä pitkin (km):[82]

Helsinkiin

Jyväskylään

Kotkaan

612

339

585

Kuopioon

Lahteen

Lappeenrantaan

286

505

551

Poriin

Rovaniemelle

Tampereelle

509

222

491

Tornioon (Ruotsin rajalle)

Turkuun

Vaasaan

130

633

318

Urheilu

Pääartikkeli: Oulun urheilu

Oulussa toimii noin 200 urheiluseuraa, joissa harrastetaan monia urheilulajeja.[86]

Oulun Kärpät pelaamassa Helsingin IFK:n vieraana 6. lokakuuta 2005.

Palloiluseurat

Oululaisista palloiluseuroista miesten mestaruuksia ovat voittaneet jalkapallossa Oulun Palloseura (2),[87] jääkiekossa Kärpät (8),[88] pesäpallossa Lippo (4), jääpallossa OPS (7) ja OLS (15),[89] kaukalopallossa Bandy-84[90] ja RB-Oulu, sekä lentopallossa Sun Volley.[91]

Muita palloilulajien oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet muun muassa jalkapallossa Oulun Työväen Palloilijat (OTP), FC Oulu ja AC Oulu, futsalissa Tervarit ja FC Oulun Pallo, jääpallossa OPP, OTP ja Oulun Tarmo, kaukalopallossa Oulun Pallo-Karhut, R-Ville Team, koripallossa ONMKY, salibandyssä OLS ja Merikoski SBT sekä lentopallossa ETTA ja Kisko. Pienemmissä palloilulajeissa oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet Northern Lights (amerikkalainen jalkapallo) ja OYUS (rugby). Oululainen Beach Volley Team Nurminen-Piippo voitti SM-hopeaa 2011 ja SM-kultaa 2012.

Naisten palloilusarjoissa oululaista menestystä ovat edustaneet pesäpallossa Lippo, jääkiekossa Kärpät, jääpallossa OPS, salibandyssä OLS ja Merikoski SBT, jalkapallossa OPS, ONS ja OTP sekä lentopallossa ETTA.

Muut lajit

Kamppailulajeissa yksi parhaimmin menestynyt seura Oulussa on Oulun ITF Taekwon-Do-seura. Kansainvälisistä arvokisoista on tullut useita mitaleja. Muun muassa Janne Korhonen (taekwondoin) on kolminkertainen Euroopan mestari lajissaan. Jaana Ronkainen on menestynyt judoka, Euroopan mestari, hopea- ja pronssimitalisti. Myös Pasi Laurén on edustanut maataan ja kotikaupunkiaan olympiatasolla. Juha Hänninen on moninkertainen Suomen mestari ja olympiaedustaja nyrkkeilyssä. Vuodesta 1965 asti toimineen Kilpatanssiseura Oulun Telemark Teamin kouluttamat tanssijat ovat kilpailleet ja menestyneet niin kansallisissa kuin kansainvälisissä kilpailuissa.[92] Televisiosarjassa Tanssii tähtien kanssa oululainen tanssiosaaminen on näkynyt laajasti.[93]

Urheilupaikat

Ouluhalli
Raksilan pesäpallostadion
Oulun uimahalli

Oulussa on kolme uimahallia, kolme kunnallista jäähallia ja seitsemän liikuntahallia sekä useita liikuntasaleja. Urheilukeskuksia ja kenttiä on useita kymmeniä eri puolilla kaupunkia[94]

Merkittävin urheilukeskus on Raksilan urheilukeskus, jossa sijaitsevat jäähalli Oulun Energia Areena (rakennettu 1975, 6 614 katsojapaikkaa) ja monitoimiareena Ouluhalli. Raksilassa on lisäksi yksi Suomen vilkkaimmista uimahalleista, tekojäärata ja pesäpallostadion.[95] Muita merkittäviä urheilualueita ovat Oulun pääasiallinen jalkapallokenttä Castrenin urheilukeskus, Oulun urheilutalo, Linnanmaan urheilupuisto (harjoitusjäähalli ja urheiluhalli) sekä Heinäpään urheilukeskus, jossa on seitsemän täysimittaista jalkapallokenttää ja palloiluhalli. Äimäraution hevosurheilukeskuksessa on sekä Suomen vanhin samalla paikalla sijaitsevan ravirata että useita ratsu- ja ravitalleja.[96]

Tunnetut kisat

Oulu on isännöinyt usein eri lajien arvokisoja, kuten yleisurheilun SM-kisoja, Kalevan kisoja. Ne on järjestetty Oulussa viisi kertaa.[97] Kaupunki on useaan kertaan isännöinyt pesäpallon arvo-ottelua Itä–Länttä.[98] Oulu on toiminut jääpallon MM-kisojen pelipaikkana vuosina 1967, 1975 ja 2001 sekä 1969, jolloin Ruotsin kisojen yksi ottelu pelattiin Oulussa.[99][100] Painin EM-kilpailut järjestettiin vuonna 1989. Kaupungissa on järjestetty lentopallon EM-kisat vuosina 1977[101] ja 1993. Lisäksi on pelattu jalkapallon, jääpallon, jääkiekon ja lentopallon maaotteluita. Yksi merkittävimpiä yksittäisiä otteluita lienee vuodelta 1980, kun OPS pelasi Liverpoolia vastaan 1–1-tasapelin.[102]

Jääkiekkojoukkue Oulun Kärpät on pelannut Jääkiekon SM-liigassa kaudesta 2000–2001 lähtien, sitä ennen se oli sarjassa 1970– ja 80-luvuilla. Kärppien saavutuksiin kuuluu kahdeksan Suomen mestaruutta, joista viimeisin on kaudelta 2017–2018.[88]

Oulun NMKY:n urheilijat järjestävät joka syyskuu vuodesta 1966 juostun Oulun Juoksun.[103] He järjestävät myös joka toukokuu vuodesta 1989 juostun Terwahölkkä ja -maraton -tapahtuman.[104]

Iinatin moottoriurheilukeskuksessa on ajettu yleisen luokan JM-SM kilpailut vuonna 2003. [105]

Muuta

Oulu on menestynyt hyvin viimeaikaisissa kaupunkien imagotutkimuksissa. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaisemassa tutkimuksessa se sai suurista kaupungeista koko maan imagoarvioinneissa parhaan sijoituksen, kun mukana olivat kaikkien läänien vastaajien arviot.[106]

Asteroidi 1512 Oulu on nimetty kaupungin mukaan.

Ystävyyskaupungit

Oulun ystävyyskaupunkeja ovat:[107]

Postimerkkejä

Oulun kaupungin 350-vuotisjuhlien kunniaksi on 2. syyskuuta 1955 julkaistu ruskea 25 markan arvoinen postimerkki. Kuvassa on purjelaiva ja silinteripäinen mies. Merkki kuvaa kauppaa ja laivanvarustusta.[109]lähde tarkemmin?

Katso myös

Oulujoen suiston suihkulähteet iltavalaistuksessa.
Potnapekka patosillalla.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c d Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Oulu Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  8. ↑ Oulu-nimen etymologia
  9. ↑ Oulun historia Oulu 1700-luku. Viitattu 4.4.2008.
  10. ↑ Kaarina Niskala, Markus H. Korhonen: Kylästä kaupungiksi – mikä kaupunkirakenteessa ja -kulttuurissa on pysyvää Oulun kaavakoulu. Viitattu 29.7.2007.
  11. ↑ Anttiroiko, Ari-Veikko: E-Titaanien kamppailu – Osaamiskeskittymien globaali kilpajuoksu IT-alan huipulle Mediumi 1.0. 4.12.2002. Viitattu 17.7.2007. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Maan kohoamista Perämerellä kävi viime vuonna ihmettelemässä matkailijoita ainakin 46 maasta 2015. hs.fi. Viitattu 12.11.2016.
  13. ↑ Kaatopaikalle nousee laskettelukeskus Oulussa Helsingin Sanomat. 5.2.2013. Viitattu 12.11.2016.
  14. ↑ a b Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.10.2013).
  15. ↑ Säätietoja Oulusta Oulun kaupunki. Viitattu 12.11.2016.
  16. ↑ Toini Holopainen: Ilmasto muuttuu – mukautuuko pohjoinen luonto? Kuopion yliopisto. Viitattu 29.6.2008. [vanhentunut linkki]
  17. ↑ Oulu, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Asunmaa, Martti: 5. Paikalliseen luontoon perustuvaa elinkeinotoimintaa Pohjoispohjalaisen kulttuuri-identiteetin juuria. 2005–2006. Kirjastovirma. Viitattu 18.7.2007.
  19. ↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111269&lan=FI
  20. ↑ Ervasti, Antti: Maaperä ei tunne armoa Kaleva.plus. 31.10.2006. Oulu: Kaleva Kustannus. Viitattu 18.7.2007.
  21. ↑ a b c d e f g h i Väisänen, Kimmo: Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015 Oulun kaupunki. 2015. Viitattu 13.11.2016.
  22. ↑ Merikosken vesivoimalaitos Oulun Energia. Viitattu 24.9.2007.
  23. ↑ Oulun ympäristön tila 2005 2005. Oulun seudun ympäristövirasto. Viitattu 28.6.2008.
  24. ↑ Oulu 1960–2000 15.6.2007. Oulun kaupunki. Viitattu 18.7.2007.
  25. ↑ Tilastoja Oulusta Oulun kaupunki. 31.12.2015. Viitattu 13.11.2016.
  26. ↑ Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V 1918–1945. s. 119. Oulun kaupunki, 1982.
  27. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  28. ↑ a b c Palander, Marjatta: Monikielinen Oulu. Virittäjä, 1/2020.
  29. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  30. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  31. ↑ a b Seurakunnat oulunseurakunnat.fi. Viitattu 11.3.2020.
  32. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  33. ↑ https://www.oulunseurakunnat.fi/uutiset/-/news/35798409
  34. ↑ Oulu 1900-luvun vaihteesta 2000-luvulle Aikamatka Oulu. Oulun kaupunki. Viitattu 17.7.2007.
  35. ↑ Kivisydän avattiin – avajaisväki ihastui kallioparkkiin. Kaleva, 1.10.2015. Oulu: Kaleva Kustannus. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio.
  36. ↑ Ouluun avataan tänään uusi Sokos, Stockmann lopettaa siellä ensi vuonna hs.fi. 14.4.2016. Viitattu 12.11.2016.
  37. ↑ Sankala, Kari: Yksi market joutuu lähtemään Kaleva.plus. 26.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus. Viitattu 2.1.2010.
  38. ↑ Matkakeskuksen tulo venyy ensi vuosikymmenelle Kaleva. 11.8.2015. Viitattu 12.11.2016.
  39. ↑ Ouluun nousee Suomen suurin tuulivoimala 19.11.2004. ABB. Viitattu 17.7.2007.
  40. ↑ Huusko & Huusko 1986
  41. ↑ Puheenvuoroja arkkitehtuurista – Jouko Kunnas: Arkista aherrusta Aallon tahtiin 16.8.1997. Sanomalehti Kaleva. Viitattu 28.6.2008. [vanhentunut linkki]
  42. ↑ Anna Kilponen: Puu-Oulun purkuhistoria kirpaisee Kaleva.fi. 5.4.2005. Kaleva. Viitattu 8.11.2015.
  43. ↑ Oulun kasarmi tyhjenee sotilaista 3.4.2007 kello 10:12. Maavoimat. Viitattu 18.7.2007.
  44. ↑ Puo­lus­tus­voi­main lippu laskettiin Hiuk­ka­vaa­ras­sa Kaleva. 31.12.2007. Viitattu 12.11.2016.
  45. ↑ Oulun kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Kokoonpano Oulun kaupunki. Viitattu 16.10.2015.
  46. ↑ Laine, Liisa: Hänninen tarttui napakasti nuijaan Oulun valtuustossa Kaleva.fi. 15.6.2015. Viitattu 16.10.2015.
  47. ↑ Oulun kaupunki. Kaupunginhallitus. Kokoonpano Oulun kaupunki. Viitattu 1.1.2013.
  48. ↑ Kaupunginjohtaja Oulun kaupunki. Viitattu 25.7.2018.
  49. ↑ Oulun apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jis­ta tuli määräaikaisia johtajia Kaleva. 29.3.2016. Viitattu 12.11.2016.
  50. ↑ Uusi Oulu syntyi äänestysten jälkeen Kaleva.fi. 28.6.2010. Oulu: Kaleva. Viitattu 28.6.2010.
  51. ↑ Muhos jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle Kaleva.fi. 26.4.2010. Oulu: Kaleva. Viitattu 26.4.2010.
  52. ↑ Sankala, Kari ja Laine, Liisa: Yli-Iistä tulee osa Oulua 2013 Kaleva.plus. 16.3.2009. Oulu: Kaleva Kustannus. Viitattu 16.3.2009.
  53. ↑ Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2017
  54. ↑ Kuntien verot 2017 -missä maksat eniten?
  55. ↑ a b c Osaava Pohjois-Suomi hallinto.oulu.fi. [vanhentunut linkki]
  56. ↑ Oulun kaupunki. Elinkeinot 6.7.2007. Oulun kaupunki. Viitattu 18.7.2007.
  57. ↑ Työllisyysraportit Oulun kaupunki - www.ouka.fi. 30.9.2019. Viitattu 15.4.2020.
  58. ↑ Technopolis Linnanmaa 2008. Technopolis. Viitattu 3.4.2008.
  59. ↑ Oulun lääninhallitus: Menestyksen tekijät ja kunta Oulun seudulla Viitattu 23.6.2009
  60. ↑ Osaajien Oulu – Pohjois-Suomen kehityksen veturi. Hakemus sisäasiainministeriön aluekeskusohjelmaan vuosille 2001–2006 ouka.fi. Viitattu 17.7.2007.
  61. ↑ Oulun työttömyys vähenee hitaasti (s. 8-9) 16.6.2008. Forum24 oy. Viitattu 24.6.2008. [vanhentunut linkki]
  62. ↑ PanOulu pitää pintansa mobiilidatan puristuksessa yle. 2014. Viitattu 13.11.2016.
  63. ↑ Tunnettuja lyseolaisia Oulun Lyseon lukio. Viitattu 18.7.2007.
  64. ↑ Tulevaisuuden uutta osaamista rakentamassa Oulun yliopisto. Viitattu 13.11.2016.
  65. ↑ Pohjois-Pohjanmaan liitto: Mistä on Pohjois-Pohjanmaa tehty? Viitattu 23.6.2009
  66. ↑ Tiedekeskus Tietomaa 29.12.2009. Oulu: Oulun kaupunki, Tiedekeskus Tietomaa. Viitattu 2.1.2010.
  67. ↑ Tiedekeskus Tietomaan historia 1.12.2009. Oulu: Oulun kaupunki, Tiedekeskus Tietomaa. Viitattu 2.1.2010. [vanhentunut linkki]
  68. ↑ Kukko-Liedes, Pirjo: Oulu putosi kulttuuripääkaupunkikilvasta, Rovaniemi nousi suosikiksi Kaleva.plus. 16.6.2007. Oulu: Kaleva Kustannus. Viitattu 18.7.2007. [vanhentunut linkki]
  69. ↑ Hannu Lallukka: Kadonneen naiskirjailijan arktinen metsästys. Kaltio, 1999, nro 3.
  70. ↑ Pohjois-Pohjanmaan museo ouka.fi. Oulu. Viitattu 11.8.2008.
  71. ↑ Oulun Automuseo sahk.fi. Oulu. Viitattu 11.8.2008.
  72. ↑ Suomen 10 suurinta sanomalehteä vuoden 2014 painetun lehden levikin mukaan Sanomalehtien Liitto. Viitattu 13.11.2016.
  73. ↑ Forum24 Kaleva-konserni. Viitattu 13.11.2016.
  74. ↑ Oulu-lehti Joutsen media. Viitattu 13.11.2016.
  75. ↑ Kolmiokirja Joutsen Media. Viitattu 13.11.2016.
  76. ↑ Suomen murteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 13.11.2016.
  77. ↑ a b Rossi, Paula: Lysti, kööki ja rupulaaki – ruotsalaisperäiset sanat oululaisessa kielenkäytössä (Teoksessa: Nissilä, N. & N. Siponkoski (toim.) 2012. Kielet liikkeessä, Språk i rörelse, Languages in Motion) Vakki. Viitattu 13.11.2016.
  78. ↑ Voitteko selvittää mistä on tullut sanonta: "Ookkonää Oulusta? Kysy.fi. Viitattu 13.11.2016.
  79. ↑ Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia? Yle. Viitattu 13.11.2016.
  80. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 171. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  81. ↑ Kaenkky.com suljettiin lopullisesti – pala oululaista ruo­ka­kult­tuu­ria katosi netistä Kaleva. 2015. Viitattu 13.11.2016.
  82. ↑ a b Autoilijan Tiekartta 2009. Suomi – Finland 1:800 000. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2009.
  83. ↑ Tietoa Oulun Satamasta 2008. Oulun Satama. Viitattu 3.4.2008.
  84. ↑ Oulun lentoasema 2006. Finavia. Viitattu 18.7.2007.
  85. ↑ Oulusta maailman paras talvipyöräilykaupunki Yle. 13.2.2013. Viitattu 13.11.2016.
  86. ↑ Liikunta- ja urheiluseurat Oulun kaupunki. Viitattu 27.12.2016.
  87. ↑ Historia OPS. Viitattu 27.12.2016.
  88. ↑ a b Kärpät palasi mestariksi – seurahistorian kahdeksas mestaruus Liiga. 26.4.2018. Viitattu 16.10.2018.
  89. ↑ Joukkuetilastot Finbandy. Viitattu 27.12.2016.
  90. ↑ Rinteen maalit lannistivat Jyryn Mestaruus seitsemännen kerran Ouluun Helsingin Sanomat. 1992. Viitattu 27.12.2016.
  91. ↑ Sun Volley jyräsi mestariksi Kaleva. 2010. Viitattu 27.12.2016.
  92. ↑ Salme ja Asko Raukovaara palkittiin Oulu-mitalilla Yle. Viitattu 27.12.2016.
  93. ↑ Tanssii oululaisten kanssa Kaleva. Viitattu 27.12.2016.
  94. ↑ Liikuntapaikat Oulun kaupunki. Viitattu 27.12.2016.
  95. ↑ Raksilan liikuntapuisto Oulun kaupunki. Viitattu 27.12.2016.
  96. ↑ Ratsastus.net Oulun Ratsastajat on vireä kuusikymppinen Viitattu 23.6.2009
  97. ↑ Hannus, Matti; Laitinen, Esa; & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat Kalevan malja. Suomen urheiluliiton julkaisut, 2002. ISBN 951-96491-5-8.
  98. ↑ Itä–Länsi Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 22.6.2008.
  99. ↑ Punakoneen ensitappio MM-bandyssa Yleisradio. Viitattu 22.6.2008.
  100. ↑ KSB-Sport OY:n tapahtumat 1989–2003 KSB-Sport. Viitattu 22.6.2008.
  101. ↑ UMen European Championship 1977 Helsinki, Oulu (FIN) 25.9–2.10 todor66.com. Viitattu 22.6.2008.
  102. ↑ UEFA Champions League First Round 1980–1981 Uefa. Viitattu 22.6.2008.
  103. ↑ ONMKYU yleisurheilu Oulun NMKY. Viitattu 27.6.2008.
  104. ↑ 20. Terwahölkkä ja -maraton 24.5.2008 oulumaraton.net. Oulun NMKY. Viitattu 27.6.2008.
  105. ↑ JM-SM Oulu oua.fi. Iinatti 5.-6.7.2003. Viitattu 1.1.2013.
  106. ↑ Kuntien imagotutkimus 2007 taloustutkimus.fi. Viitattu 11.7.2008.
  107. ↑ Oulun kaupunki. Ystävyyskaupungit Oulun kaupunki. Viitattu 1.4.2008.
  108. ↑ Oulun kaupunki. Partneri- ja kummikaupungit Oulun kaupunki. Viitattu 25.3.2011.
  109. ↑ LAPE 2004, sivu 224

Aiheesta muualla

Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen · II Vaara · III Vanhatulli · IV Hollihaka · V Leveri · Myllytulli · Intiö · Raksila
2. Höyhtyä Höyhtyä · Karjasilta · Lintula · Mäntylä · Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas · Oulunsuu · Peltola · Värttö
4. Kaukovainio Hiironen · Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli · Nuottasaari · Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri · Kiviniemi · Metsokangas · Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas · Heikkilänkangas · Iinatti · Juurusoja · Knuutila · Maikkula · Madekoski · Pikkarala
8. Tuira Hietasaari · Koskikeskus · Pikisaari · Toppilansaari · Tuira · Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko · Puolivälinkangas · Pyykösjärvi · Takalaanila · Välivainio
10. Koskela Alppila · Koskela · Taskila · Toppila
11. Pateniemi Rajakylä · Pateniemi · Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju · Kuivasjärvi · Liikanen · Linnanmaa · Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto · Hintta · Kirkkokangas · Kynsilehto · Laanila · Myllyoja · Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas · Sanginjoki · Sanginsuu · Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju · Korvenkylä · Korvensuora · Rusko · Ruskonselkä · Saviharju · Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos · Nuoritta · Vepsä · Vesala · Vuotto · Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo · Hiukkavaara · Kivikkokangas · Niiles · Puolukkakangas · Saarela · Vanha Hiukkavaara
20. Haukipudas Haukipudas · Jokikylä · Martinniemi
21. Kello Kalimenkylä · Kello
30. Kiiminki Alakylä · Hannus · Huttukylä · Kiiminki
31. Jääli Jäälinkylä · Välikylä
40. Oulunsalo Kylänpuoli · Oulunsalo · Salonpää
50. Yli-Ii Pahkala · Tannila · Yli-Ii
Luonto
Järvet Ahmasjärvi · Heikkilänjärvi · Huutilampi · Iso Seluskanjärvi · Iso Uumajärvi · Iso-Vuotunki · Jolosjärvi · Juopulinjärvi · Jäälinjärvi · Kalimeenlampi · Karahkanjärvi · Kivijärvi · Kuivasjärvi · Lavajärvi · Lylyjärvi · Lämsänjärvi · Mannisenjärvi · Mikanlampi · Niilesjärvi · Papinjärvi · Pyykösjärvi · Tervalampi · Vaaralampi · Karahkan Valkiainen · Jokikokon Valkiainen · Valkiaisjärvi · Vepsänjärvi · Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto · Hautausmaa · Heinätorin puisto · Isokankaan luonnonsuojelualue · Hirvisuon soidensuojelualue · Hollihaan puisto · Hupisaaret · Kasvitieteellinen puutarha · Kaupunginojan puistovyöhyke · Letonniemi · Mannerheimin puisto · Markkuun ryhmäpuutarha · Pilpasuo · Tuiranpuisto · Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba · Hermannit · Hietasaari · Kahvankari · Kellon Kraaseli · Kirkkosaari · Korkiakari · Kääriänsaari · Laitakari · Pulkkisenmatala · Riitankari · Runniletto · Saapaskari · Selkäkari eli Piispanletto · Varjakansaari · Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski · Iijoki · Jolosjoki · Juopulinkoski · Kalimeenoja · Kiiminkijoki · Koitelinkoski · Kuivasoja · Martimojoki · Nuorittajoki · Oulujoki · Siuruanjoki · Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo · Kierikkikeskus · Merimiehenkotimuseo · Sahamuseo · Pohjois-Pohjanmaan museo · Taidemuseo · Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli · Kauppatori · Kaupungintalo · Kaupunginteatteri · Maikkulan kartano · Nallikari · Nuijamiesten lava · Pikisaari · Rotuaari · Tietomaa · Tuiran sillat · Tuomiokirkko · Vesaisenlinna · Villa Hannala · Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas · Futura – Tuntematon · Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus · Kalasääski ja lohi · Kevätmyrskyä · Pallautuneet · Pohjan neito · Polskis · Ruutuvihko · Siivet · Toripolliisi · Tuirasta Ruijan rannoille · Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet · Korttelihaipakka · Kuusrock · Lastenelokuvafestivaali · Qstock · Rotuaari Piknik · Tervahiihto · Tervasoutu · Valkosipuliyö · Vectorama
Historia
Oulun palot v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström
Kuntaliitokset Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulujoen kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta · Ylikiimingin kunta
Katso myös Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus · Heinäpään palloiluhalli · Heinäpään urheilukeskus · Iinatin moottoriurheilukeskus · Kisakangas · Linnanmaan jäähalli · Linnanmaan liikuntahalli · Lintulan urheilukeskus · Ouluhalli · Oulun jäähalli · Oulun uimahalli · Oulun urheilutalo · Oulun ravirata · Raatin urheilukeskus · Raatin stadion · Raksilan pesäpallostadion · Sankivaaran golfkenttä · Virpiniemi
Urheiluseurat AC Oulu · Kiekko-Laser · Merikoski SBT · Northern Lights · Oulun Kärpät · Oulun Lippo · Oulun Luistinseura · Oulun Merenkävijät · Oulun NMKY · Oulun Työväen Palloilijat · Oulun Palloseura · Oulun Purjehdusseura · Oulun Pyrintö · Oulun Tarmo · Oulun Työväen Pursiseura · Oulun Uimaseura · RB-Oulu · SK Pohjantähti · Tervarit · Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race · Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikenne Oulun liikenne · Oulun joukkoliikenne · Potnapekka
Liikennekeskukset Kivisydän · Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali · Oulun lentoasema · Oulun asemakeskus · Oulun rautatieasema · Oulun satama · Pikkaralan rautatieasema · Toppilan rautatieasema · Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 · Valtatie 20 · Valtatie 22 · Seututie 815 · Seututie 816 · Seututie 834 · Seututie 836 · Seututie 847 · Seututie 849 · Yhdystie 8300 · E8 · E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet Pohjanmaan rata · Oulu–Tornio-rata · Oulu–Kontiomäki-rata
Keskustan kadut Aleksanterinkatu · Isokatu · Kauppurienkatu · Kirkkokatu · Pakkahuoneenkatu · Rantakatu · Rautatienkatu · Saaristonkatu · Torikatu · Uusikatu
Muut kaupungin sisäiset tiet Hetekyläntie · Joloksentie · Merikoskenkatu · Raitotie · Poikkimaantie · Seututie 833 · Seututie 848 · Valtatie
Sillat Erkkolan silta · Kiskopolun silta · Joutsensilta · Möljän silta · Rautasilta · Sangin silta · Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto kaupunginvaltuusto · vaakuna
Media Lehdet: 65 Degrees North · Forum24 · Kaleva · Kansan Tahto · Oulu-lehti · Oulun Sanomat · Pohjolan Työ
Radiot: Radio Mega · Yle Oulu · Sea FM Radio · Radio Kaleva
Oppilaitokset AMK · Yliopisto · OSAO
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä · Kauppakeskus Galleria · Katri Antell · Oulun Energia · Oulun Puhelin · Oulun yliopistollinen sairaala · Paskakaupunni · Pulla-Pirtti · Pelastushelikopteri Sepe · Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat · Ylikiimingin vaakuna · Oulun radio- ja televisioasema · Rotuvaari
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 963 7. Jyväskylä 147 821 13. Lappeenranta 73 016 19. Porvoo 51 293 25. Lohja 45 654
2. Espoo 314 152 8. Kuopio 124 011 14. Vaasa 68 969 20. Salo 51 097 26. Nurmijärvi 44 773
3. Tampere 255 066 9. Lahti 120 700 15. Hämeenlinna 68 303 21. Kotka 50 488 27. Tuusula 41 334
4. Vantaa 247 447 10. Pori 83 117 16. Seinäjoki 66 157 22. Kokkola 48 299 28. Kirkkonummi 41 160
5. Oulu 214 651 11. Kouvola 78 876 17. Rovaniemi 65 285 23. Hyvinkää 46 903 29. Rauma 38 837
6. Turku 201 889 12. Joensuu 78 060 18. Mikkeli 51 916 24. Järvenpää 46 475 30. Kerava 38 227

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulu&oldid=19199999”