Otsolan kansalaisopisto
| Otsolan kansalaisopisto | |
|---|---|
| Otsolan vapaaopisto | |
 |
|
| Perustettu | 1945 |
| Tyyppi | Kansalaisopisto |
| Rehtori | Alexander Bruk (vuodesta 2002) |
| Sijainti | Pori, Eurajoki, Nakkila, Suomi |
| Osoite | Juhana Herttuan katu 16, 28100 Pori |
| Sivusto | www.otsola.net |
Otsolan kansalaisopisto toimii Porin seudulla. Opisto on aloittanut toimintansa vuonna 1945. Sen opetustarjonnassa painottuvat mm. tietotekniikka sekä lasten ja nuorten opetus. Otsolan kansalaisopiston toimintaan osallistuu vuosittain 5 000–6 000 henkeä.[1]
Toiminta-alue ja organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Otsolan kansalaisopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Eurajoki, Nakkila ja Pori. Pääosa Otsolan toiminnasta tapahtuu Porissa, ja päätoimipaikka sijaitsee Porin Itätullissa. Kevätkaudella 2022 Otsolan kansalaisopistolla oli toiminta-alueellaan yhteensä 66 toimipaikkaa.[2]
Kansalaisopistoa ylläpitää Otsolan Kannatusyhdistys ry. Vuodesta 2002 lähtien kansalaisopiston rehtorina on toiminut Alexander Bruk.[3] Vuonna 2019 päätoimista henkilökuntaa oli 5, ja tuntiopettajia ja luennoitsijoita n. 180.[1]
Työmuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsolan kansalaisopiston työmuotoja ovat opetus, näyttelyt ja konsertit sekä yhteiset hankkeet muiden toimijoiden kanssa.[4] Opetus tapahtuu pitkäkestoisissa opintoryhmissä, lyhytkursseilla ja yleisöluennoilla. Opetustapoja ovat luokkaopetus, luennot, työpajat, verkko-opetus, opintoretket yms. Kansalaisopisto järjestää myös tilauskoulutusta yrityksille ja yhteisöille. Opetusta on sekä aikuisille että lapsille.[4]
Lukuvuonna 2021–2022 Otsolan kansalaisopiston ohjelmassa oli 480-500 opintoryhmää, lyhytkurssia ja yleisöluentoa per lukukausi. Kevätkaudella 2022 ohjelmaan sisältyi noin 75 lapsille ja nuorille tarkoitettua ryhmää.[2]. Opetusohjelman erityispiirteenä muihin lähialueen kansalaisopistoihin verrattuna ovat olleet laaja tietotekniikan opetustarjonta sekä lasten ja nuorten ryhmien monilukuisuus. Otsola on järjestänyt tietotekniikan kursseja vuodesta 1987.[5]
Otsola järjestää säännöllisesti työnäyttelyjä kaikissa toiminta-alueensa kunnissa. Ilmaisuaineiden opintoryhmien konsertteja järjestetään ajoittain.[4]
Otsolan hanke- ja verkostotoiminta on suuntautunut muun muassa oppimis- ja toimintarajoitteisille kohderyhmille suunnattujen toimintojen kehittämiseen sekä sivukylillä tapahtuvan opinto- ja harrastustoiminnan edistämiseen.[6] Vuonna 2020 alkoi kansalaisopiston ensimmäinen kansainvälinen aikuiskoulutuksen strategisen kumppanuuden hanke Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman puitteissa.[6]
Rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsolan kansalaisopisto on lakisääteistä valtionosuutta saava vapaan sivistystyön oppilaitos. Tämän ohella toimintaa rahoitetaan opintomaksuilla, toiminta-alueen kunnilta saadulla tuella sekä vähäisessä määrin myös Mainos Otsolan tuotolla.[4]
Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsolan kansalaisopisto tarjoaa jokaiselle mahdollisuuksia omaehtoiseen tietojen ja taitojen oppimiseen, uusien asioiden kokeilemiseen sekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen.[1] Kokonaistavoitteena on edistää sivistyksellistä tasa-arvoa tarjoamalla opiskelu- ja osallistumismahdollisuuksia, jotka ovat saavutettavissa lähellä ja edullisesti.[6]
Kansalaisopisto tukee paikallisia kulttuuriperinteitä, muun muassa käsitöiden ja musiikin saroilla. Opistossa toimii lukuisia kuoroja.[2]
Kansalaisopiston tavoitteena on myös saattaa yhteen eri aloja edustavia ihmisiä opetuksen, harrastusten ja muun yhteisöllisen työskentelyn avulla. Opiskelijat ovat tasavertaisessa asemassa sosiaalisesta taustastaan tai uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta.[4][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsolan kansalaisopisto aloitti toimintansa vuoden 1945 syksyllä Otsolan vapaaopiston nimellä. Nimi vaihtui kansalaisopistoksi 1960-luvun alussa.[7] Otsolan opistotoimintaa edelsi Pihlavan Kerhokeskuksen opintokerhotoiminta 1930-luvulla.[8]
Rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsolan kansalaisopiston rehtoreina ovat toimineet[9][10]:
- 1945 – 1947 pastori Saul Nieminen
- 1948 opettaja Kaarina Valkonen
- 1948 – 1954 pastori Pentti Aarnio
- 1954 – 1956 agronomi Urpo Seppänen
- 1956 – 1959 valtiotieteen kandidaatti Pirkko Posti
- 1959 – 1963 hallinto-opin kandidaatti Viljo Kangas
- 1963 – 1964 yhteiskuntatieteiden maisteri Martti Lahtinen
- 1964 – 1965 hum. kand. Osmo Hahtola
- 1965 – 1966 sosionomi Pentti Haapala
- 1966 – 1974 hum. kand. Matti Kaukinen
- 1975 – 2002 FM Uolevi Säntti (vt. rehtorina vuosina 1971 ja 1974)
- 2002 – musiikin lehtori Alexander Bruk
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parkkinen, Kaarina: Kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Otsolan toiminta Porin kaupungissa vuonna 1945 ja vuosina 1954–1966. Tutkielma Tampereen yliopiston nuorisotyön tutkintoa varten. Porissa toukokuun 2pnä, 1967.
- Räty, Kerttu: Kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Otsola. Jäsenistön rakenne toimintavuosina 1945–1953 ja toiminta-alueella suoritettu haastattelu. Pro gradu -tutkielma yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoa varten. Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1954.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähteenlahti, Outi: Ihmiseltä ihmiselle. Otsolan setlementti 1945–2005. Otsolan Kannatusyhdistys ry, Kehityksen Kirjapaino Oy, Pori 2007.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Vuosikertomus 2019. Otsolan Kannatusyhdistys ry..
- ↑ a b c Kansalaisopiston ohjelma kevätkaudella 2022. (Esite) Otsolan kansalaisopisto, 2022.
- ↑ Lähteenlahti 2007: 71.
- ↑ a b c d e Otsola, monien taitojen talo. Yleisesite 2015.
- ↑ Lähteenlahti 2007: 68-72
- ↑ a b c d Otsolan kansalaisopiston verkkosivut Otsolan kansalaisopisto. Viitattu 29.3.2022.
- ↑ Lähteenlahti 2007:56
- ↑ Lähteenlahti 2007: 19-28.
- ↑ Toimintakertomukset. Porin Työkeskus Otsolan Kannatusyhdistys r. y., 1954–1956, 1963, 1967, 1968, 1971, 1974, 1975.
- ↑ Lähteenlahti 2007: 57, 71.