Siirry sisältöön

Nymfi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 2. toukokuuta 2023 kello 23.21 käyttäjän Tomisti (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Tämä artikkeli käsittelee myyttisiä hahmoja, biologisesta käsitteestä katso nymfi (biologia). Nymfit on myös MTV3-kanavalla esitetty televisiosarja.
Hylas ja nymfit. Junius Bassuksen basilikasta Roomasta (4. vuosisadan alkupuolisko).

Nymfit (m.kreik. Νύμφη) ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia[1].

Ominaispiirteet

Plejadeihin kuuluva nymfi Merope William-Adolphe Bouguereaun maalauksessa.

Nymfit ovat yleensä sidoksissa johonkin tiettyyn paikkaan tai maanmuotoon. He liikkuivat usein jumalien ja jumalattarien seurassa. Satyyrit pitivät nymfeistä ja halusivat usein tyydyttää halunsa näiden kanssa.

Koska nymfejä kutsuttiin asuttamansa luonnonosan tai maantieteellisen sijainnin mukaan, oli heitä lukematon määrä kaikkialla[1]. Nymfejä oli maalla (dryadit), meressä (nereidit) ja makeissa vesissä (najadit), puissa (Hamadryadit) ja Haadeksessa (Eurydike). Lisäksi nymfeiksi laskettiin klassiset muusat (Korykian nymfit).

Vaikka nymfit eivät olleet kuolemattomia, he olivat silti pitkäikäisiä. Nymfejä pidettiin ihmiselle hyödyllisinä, mutta he eivät aina olleet hyväntahtoisia[2]. Tunnetussa tarinassa Hylas oli hakemassa vettä lammesta, kun yksi tai useampi nymfi ihastui hänen ulkonäköönsä ja sieppasi hänet luokseen lähteeseen. Myös Skylla oli alun perin nymfi, ja Kirke muutti hänet kuusipäiseksi hirviöksi. Tavallinen kuolevainen, joka kohtasi nymfin kasvoista kasvoihin, joutui tämän pauloihin[2].

Kultin levinneisyys

Nymfien kultti alkoi levittäytymisensä koko kreikkalaiseen maailmaan Homeroksen ajoista alkaen, ja lopulta heistä tuli osa roomalaista jumaltarustoa. Nymfejä palvottiin usein luolissa, kuten Varin kaupungin lähettyvillä, jonne Arkhedemos perusti pyhätön vuoren nymfille. Taiteessa nymfejä saatettiin kuvata tanssivina tyttöinä Hermeksen ja Pan-jumalan seurassa.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. a b (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard: The Oxford Classical Dictionary (sivu 743), 2. painos. Oxford University Press, 1979. ISBN 0-19-869117-3
  2. a b c (Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard: The Oxford Classical Dictionary (sivu 744), 2. painos. Oxford University Press, 1979. ISBN 0-19-869117-3
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.