Siirry sisältöön

Nukleiinihappo

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. joulukuuta 2022 kello 20.41 käyttäjän Viherio (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Nukleiinihappot, DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo), ovat orgaanisia happoja, jotka sisältävät eliön geneettisen tiedon.

Rakenne

Adenosiini-nukleotidi

Nukleiinihappojen rakenneyksiköt ovat nukleotidejä, jotka koostuvat fosfaatti-, sokeri- ja emäsosista. DNA:n sokeriosa on deoksiriboosi, jonka 2. hiileen on liittyneenä vety, kun taas RNA:n sokeri on riboosi ja siinä on kakkoshiileen liittyneenä OH-ryhmä. Perusemäksiä on viittä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini, sytosiini ja urasiili. Urasiili esiintyy tymiinin tilalla RNA:ssa.

Nukleotidit liittyvät nukleiinihapporihmaksi fosfaattiosan kiinnittyessä fosfo­di­esteri­sidoksen välityksellä sokeriosan 5'-hiileen. Nukleiinihapot kasvavat vain sokeriosan päädystä, joten nukleiinihapoilla on suunta. Merkinnät 3' ja 5' ilmaisevat nukleiinihapon suuntaa. 5'-pää on ketjun fosfaattiin päättyvä puoli, kun taas 3'-pää loppuu sokeriin.

DNA esiintyy yleensä kahden nukleiinihapporihman muodostamana kaksoiskierteenä, kun taas RNA esiintyy yleensä yksöisrihmana. Erilaiset tekijät stabiloivat DNA kaksoiskierteen rakennetta. Ensinnäkin emästen niukkaliukoisuus ajaa niitä molekyylin sisään ja fosfaattiryhmien hydrofiilisyys vetää ne molekyylin ulkopuolelle (veden vaikutus). Lisäksi vetysidokset emästen välillä aiheuttavat spesifisen pariutumisen siten, että adeniini (puriiniemäs) liittyy kahdella vetysidoksella kiinni tymiiniin (pyrimidiiniemäs), RNAssa urasiiliin, ja guaniini (puriiniemäs) kolmella vetysidoksella sytosiiniin (pyrimidiiniemäs).

Avaruushallinto NASA:n mukaan Kaliforniasta kerrotaan löydetyn mikrobeja, joiden nukleotideissa ei ole fosforia vaan sen sijasta arseenia.[1][2]

Tehtävä

Nukleiinihapot toimivat eliöissä perinnöllisen informaation säilytysmolekyyleinä. Eliö valmistaa tarvitsemansa proteiinit nukleiinihappojen emäsjärjestyksen pohjalta.

Lähteet

Aiheesta muualla