Maisteri

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 18. helmikuuta 2023 kello 14.38 käyttäjän Andromran (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maisteri (lat. magister, magistra, 'suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist.[1]) on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Maisterintutkintoon sisältyy pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkintoa edeltää pakollinen kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä.

Kansainvälisesti tunnettuja maisterin tutkinnon nimityksiä ovat mm. M.Sc. (Master of Science) ja M.A. (Master of Arts)[1].

Poikkeuksellisesti ylemmän korkeakoulututkinnon nimi on

Historia

Yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tieteiden tutkinnonuudistustoimikunnan (YHTT) asettamien suuntalinjojen mukaan 1970-luvulla yhtenäistettiin kaikkien nykyisten maisterintutkintojen nimike kandidaatiksi ja useimmat alemmat korkeakoulututkinnot poistettiin. Hieman alasta riippuen vuosien 1972–1994 välisenä aikana maisteri oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille kandidaateille anomuksesta myönnetty arvonimi. Selkeimmin tämä näkyy humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla, jossa alempana tutkintona on humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatti (HuK, LuK) ja ylemmän tutkinnon nimike on vaihdellut filosofian kandidaatista maisteriin. Filosofian ja oikeustieteen kandidaatintutkinnot ovat siis aina olleet ylempiä korkeakoulututkintoja.

Suomalaiset maisterin tutkinnot

Suomessa on mahdollista suorittaa seuraavat maisterin tutkinnot:

  • Filosofian maisteri (FM[1]), joka on humanistisen ja luonnontieteellisen alan tutkintonimike. Tutkinto on mahdollista suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Huomionarvoinen seikka on, että filosofian maisterit eivät yleensä ole opiskelleet lainkaan filosofiaa, ja suuri osa filosofian pääaineopiskelijoista valmistuu yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisteriksi. Filosofian maisterin oppiarvo juontaa juurensa Turun akatemian filosofisesta tiedekunnasta. Tästä ovat myöhemmin eriytyneet matemaattis-luonnontieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen, farmaseuttinen ja biotieteellinen tiedekunta. Tämän historiallisen syyn vuoksi näistä tiedekunnista valmistuu filosofian maistereita.

Riemumaisteri

Riemumaisteriksi voidaan kutsua maisteria, jonka valmistumisesta ja promootiosta on kulunut aikaa 50 vuotta ja joka osallistuu promootioon uudelleen. Vasta promootion jälkeen henkilö on riemumaisteri. Osallistumisvaiheessa hän on riemumaisteripromovendi.

Lähteet

  1. a b c Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2013. Viitattu 26.4.2013.