Kolkisiini

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. marraskuuta 2022 kello 02.07 käyttäjän InternetArchiveBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 20. marraskuuta 2022, perustui tähän versioon.
Kolkisiini
Kolkisiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-((7S)-1,2,3,10-tetrametoksi-9-okso-6,7-dihydro-5H-bentsoheptalen-7-yyli)asetamidi[1]
Tunnisteet
CAS-numero 64-86-8
ATC-koodi M04AC01
PubChem CID 6167
DrugBank DB01394
Kemialliset tiedot
Kaava C22H25NO6 
Moolimassa 399,43 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 156 °C [2]
Liukoisuus veteen 4,5·104 mg/l[2](25 °C)
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

X(AU) X(US)

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Kolkisiini (C22H25NO6) on alkaloidi, jota saadaan syysmyrkkyliljasta[1]. Kolkisiinia on käytetty niveltulehduksien[3], sydänpussitulehduksen ja familiaarisen välimeren kuumeen[4] hoitoon. Kolkisiinia käytetään myös kasvien kromosomiston monistamiseen. Esim. kahden eri viljakasvin risteymä on yleensä steriili, mutta kolkisiinikäsittelyllä siitä saadaan jälleen fertiili kahdentamalla sen kromosomisto, esimerkkinä ruisvehnä.

Vaikutusmekanismi

Kolkisiini estää mitoosin[5] kiinnittymällä tubuliiniin ja estämällä näin tumasukkulan syntymisen. Lisäksi aine estää neutrofiilien siirtymistä ja fagosytoosin toimintaa ja vähentää kemotaktisen faktorin ja leukotrieeni B:n muodostumista[3].

Sivuvaikutuksia

Kolkisiini on hyvin myrkyllistä. Sen TDLo-arvo on lapsilla 2,4mg/kg, naisilla 3mg/kg ja miehillä 11mg/kg[6]. Myrkytyksen oireet ilmenevät 2–5 tunnin kuluttua aineelle altistuksesta. Oireet muistuttavat arsenikkimyrkytyksen oireita: polttavaa tunnetta suussa ja kurkussa, ripulia, mahakipua, oksentamista ja munuaisten tuhoutumista. Kolkisiini voi aiheuttaa myös leukosyyttien määrän vähenemistä. Aine voi myös aiheuttaa mutaatioita nisäkkäiden sikiöissä[5].

Lähteet

  1. ↑ a b Colchicine - Compound Summary NCBI. Viitattu 9. kesäkuuta 2019.
  2. ↑ a b Physical properties:Colchicine [JAN RN: 64-86-8] NLM. Viitattu 27. toukokuuta 2008.
  3. ↑ a b Kihtilääkkeet Medicina. Arkistoitu 3.11.2005. Viitattu 27. toukokuuta 2008.
  4. ↑ Familiaarinen välimeren kuume (FMF) Printo. Viitattu 27. toukokuuta 2008.
  5. ↑ a b Pharmacology of Colchicine Cyberbotanica. Arkistoitu 11.12.2008. Viitattu 27. toukokuuta 2008.
  6. ↑ Toxicity:Colchicine [JAN RN: 64-86-8] NLM. Viitattu 27. toukokuuta 2008.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolkisiini.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolkisiini&oldid=21028324”